Tänään

Sain kuulla päässeeni OUBS:iin teknikoksi. OUBS on vuoden (lukuvuoden) pesti TV-kanavalle, asuminen seitsemän hengen solussa kanavan tilojen yhteydessä. Ensi vuodesta tullee erikoisin tähän mennessä.

Pääsin taksilla Leppävaarasta Otarantaan. Taksikuski oli di, joka piti välivuotta oman alan töistä. Keskustelu meni suunnilleen “hei, mihin päin oot talsimassa?” – “Otaniemeen” – “haluatko kyydin?” – “taidan mennä bussilla, tulee liian kalliiksi taksilla” – “olen itse menossa muutenkin otaniemen taksipisteelle, hyppää kyytiin”. Ainoa syy oli teekkarilakin käyttäminen.

Olin kolme tuntia tenttivalvojana. Tenttiin oli ilmoittautunut 20 ihmistä, kolme tuli paikalle. Kaksi lähti heti kun sai – tunnin kohdalla – pois, yksi oli loppuun asti. Varmaankin ihan kiusallaan. Tylsää hommaa, vaikka olihan se tavallaan palkallista lukuaikaa.

Tulin äsken (vähän ennen puoltayötä) Helsingistä julkisilla. Helsingissä kävellessä humalaiset riehuivat muille ihmisille, minulle ei kertaakaan. Juotavaa tarjosi kyllä moni, ja ihme kyllä yhtä vaille kaikki uskoivat suoraan kun sanoin “ei kiitos”. Yhdelle piti selittää, että en juo alkoholia, johon vastaus oli (kai) jotain suuntaan “mitäsh helevettiä toi o, kieltäytyy ilmasista juotavisha”. Eipä siitä sen enempää.

Eilen linnut keksivät jättää pikku yllätyksen huoneeseeni. Huoneessani on vaakatasoon aukeava tuuletusikkuna, johon tulee n. 3cm rako. Verhoissa oli 10cm leveä rako. Olin koko päivän tenteissä, illalla työtuolini käsinojalta löytyi linnun jätös: .

Kaikki blogiani lukevat linnut: tehtäisiin sopimus. Minä lupaan olla rikkomatta teidän pesiä, ja te ette pasko tuolini käsinojille (tai muutenkaan huoneeseeni). Viitsisittekö myös pistää sanaa eteenpäin muille vähemmän tietotekniikasta kiinnostuneille linnuille. Puputkin ovat jo suostuneet sopimukseen “Minä en syö teidän ruokia, ja te ette aja minun pyörälläni”.

Huomenna pitää lähteä kuuden junalla Tampereelle. Pitää vielä pakata, ja ehtiä jossain vaiheessa nukkumaankin, jeejee. Onneksi junassa on aikaa 1,5h nukkua, ja päivälläkin varmaankin jossain välissä, jos en anna nakittaa itseäni ratin taakse.

Pakkaamisen sijaan menen purkamaan kannettavaa.