Microsoftin ohjeissa kysymyksen neljä kohdalla kappale kolme:

Jos tietokone ei käynnistettäessä löydä C-asemaa, kiintolevyssä saattaa olla vikaa.

Erään tietokonenörtin mukaan toimimattoman kiintolevyn voi laittaa pussissa pakastimeen yöksi. Pakastimessa kiintolevyllä olevat tiedostot kutistuvat, jolloin levytilaa vapautuu. Olen kokeillut tätä keinoa muutaman kerran, ja minusta se on kokeilemisen arvoinen, mikäli muut keinot eivät tepsi.

Eilen (eli tiistaina eli toissapäivänä) oli pakko päästä otaniemestä pois. Hain yhden kirjan Tapiolan akateemisesta, ajelin uusilla busseilla, ostin sarjalippuja, melkein satasella pattereita ja akkuja.

Tein bussissa melko täydellisen ukemin käytävällä. Istuin takimmaisilla penkeillä ennen keskikäytävää. Nousin ylös kääntyäkseni keskioville kun bussi oli liikkeellä. Kuski jarrutti nopeasti valoihin, enkä saanut ajoissa tolpasta kiinni — meinasin kaatua naamalleni eteenpäin. Refleksinä tuli ukemi ja takaisin jaloilleen. Kun lähdin kaatumaan, toisella puolella käytävää ollut naisihminen rupesi kirkumaan, eikä lopettanut kun kävelin ohi takaisinpäin. Onneksi reppu oli melkein tyhjä.

Pettymys: ei yhtään aplodeja. TOASilla asuessa tein melkein saman pyykkitupaan mennessä, kompastuin kynnykseen, tein ukemin ja jatkoin kävelyä normaalisti. Sattumalta pyykkituvassa oli ulkkarit (ulkomaalaiset vaihtarit (vaihto-oppilaat)) tutustumiskierroksella katsomassa oven suunnalla olevaa ilmastoinnin ohjaustaulua kohti. Ensin tuli syvä hiljaisuus ja sitten aika pitkät ja kovaääniset aplodit. En pyynnöistä huolimatta tehnyt uudelleen silloin.

Millainen on turvallinen salasana? Vaikea arvata, helppo muistaa. Riittävän monimutkainen, mutta nopea kirjoittaa.

Mikä on riittävän monimutkainen on hankala kysymys — seitsemän merkkiä pitkä salasana murtuu järjellisessä ajassa jos on riittävästi kapasiteettia käytössä – kuten vaikkapa muutaman sadan tuhannen koneen botnet.

Pelkkä turvallinen salasana ei riitä, myös kolme muuta vaihetta pitää olla turvattu: kirjoitus, siirto ja vastaanotto/tallennus. Jos hyökkääjä voi kuvata kameralla näppäimistöä, ei ole väliä millainen salasana on. Jos salasana siirretään verkon kautta salaamattomana, monimutkaisuudella ei ole väliä. Jos salasanat on tallennettu salaamattomina vastaanottajalle (palvelimelle) ja hyökkääjä pääsee niitä katsomaan, koko järjestely on turha.

pwgen on aivan mainio komento, jos ei osaa itse keksiä salasanoja. Salasanat ovat riittävän monimutkaisia (ja pituutta ja monimutkaisuutta voi itse säätääkin), mutta silti helposti muistettavia. Esimerkiksi posh3Buu, raezae1E tai Beet5oor.

Miten itse generoin salasanoja? Kirjoitan jotain näppäimistöltä niin, että tulee isoja ja pieniä kirjaimia, joku erikoismerkki ja ehkä numeroitakin. Käteni muistavat mitä kirjoitin, mutta en tiedä mikä salasana on enkä osaisi sitä kertoa. Seurauksena on, että en osaa kirjoittaa suurta osaa salasanoistani esim. kännykän näppäimistöllä. Joitain (sähköposti ja ssh omalle koneelle) piti opetella. Käytännössä kirjoittaa näytölle ja katsoa “ai, tuollainen se olikin”.

Lupasin aikaisemmin kirjoittaa linuxin vahvuuksista. Ongelma on lähinnä kirjoitettavan keksiminen.

Palvelimelle linux on minulle tällä hetkellä paras valinta. Tarvitsen tehokasta ja helppokäyttöistä etähallintaa. Windowsille on, mutta esim. remote desktopia ei pääse käyttämään kännykällä (ainakaan järkevästi). Monen käyttäjän tuki on eri luokkaa kuin windows-palvelimella. Windows-palvelin olisi erinomainen esim. verkkolevyksi, sähköposteille ja www-sivuille.

Windowsille saa ssh-palvelimen, mutta ilman powershelliä hallinta on erittäin rajoittunutta. Hyvää on myös hinta – en halua maksaa henkilökohtaiseen käyttöön lisensseistä satoja euroja. Mutta en toisaalta ihmettele yhtään yrityksiä, jotka maksavat Microsoftille lisensseistä.

Vakautta en voi listassa mainita. Käytän pöytäkoneellani kokoajan linuxia (ei windowsin lisenssiä olemassa) ja kannettavalla välillä. Molemmilla linux on osoittanut kaatuilevansa, enkä voi sanoa windowsin kaatuvan useammin. Kannettava on IBM Thinkpad X40, eli erittäin hyvin linuxissa tuettu (tai niin ainakin väitetään), pöytäkone itse koottu jossa kaiken pitäisi olla hyvin linuxissa toimivaa.

Sen sijaan herää ihmettely, miksi pitäisi käyttää linuxia pöytäkoneella/kannettavalla. Ok, hinta: en halua maksaa windowsin lisenssistä. Microsoftilla on oikeus siitä veloittaa, enkä halua sitäkään laittomasti käyttää. Muuta? Voi kustomoida rajattomasti, voi koodata itse lisää ominaisuuksia, voi korjata itse bugeja. Ei kiinnosta. Tietokone on minulle työkalu, ja työkalujen kuuluu toimia. Tietysti esim. tietokoneen rakenteen opiskeluun ja ohjelmoinnin opetteluun linux on erittäin mukava. Linux on vapaa ja tuo vapautta? Jos käytän linuxia koskematta ikinä lähdekoodiin, raportoimatta ikinä yhtäkään bugia jne., mitä se muuttaa? Voi väittää, että “jos kaikki siirtyisivät vapaisiin ohjelmiin, suljetut kuolisivat pois – niin vain ei tule kovin äkkiä tapahtumaan.