Ostinpas (taas) uuden objektiivin. Nikon Nikkor 18-70mm f/3.5-4.5 ED-IF (eli Nikon D80:n kittilinssi). Korvaa alkuperäisen D50:n 18-55mm f/3.5-5.6 -linssin, joka on kyllä pieni, mutta kovaääninen myös.
Uusi objektiivi on huomattavasti nopeampi, kivempi polttoväli (telepäässä askeleen isompi aukko =~ 2x kirkkaampi), huomattavasti terävämpi ja käytännössä äänetön, mutta vähän isompi (250g vs. 390g). Hankala totutella siihen, että ei kuulekaan tarkentaessa normaalia surinaa ja näe/tunne kun objektiivin tarkennusrengas pyörii (IF-objektiiveissa ulkoa päin katsottuna mikään ei liiku tarkentaessa).
Totesin, että en tarvitse isompaa (>300mm) teleobjektiivia mihinkään, eli ostokset ainakin tältä erää loppuivat. Ostoslistalle jäi jäljelle kalansilmä (ehkä 10mm, ehkä 12mm) ja isoaukkoinen manuaaliobjektiivi (35mm, f/1.5 tai f/1.8). Ja tietenkin ehkä joskus kauempana tulevaisuudessa töykeän kallis kuvanvakaimella varustettu teleobjektiivi.
Sigma 18-55mm f/3.5-5.6 (250g). Myyntiin, ~50€?
- Nikon 18-70mm f/3.5-4.5 ED-IF (390g).
- Sigma 28-70mm f/2.8 (600g). Ei yhtä teräviä kuvia ja huonompi laajakulma
- Tamron 70-300mm f/4.5-5.6 (435g)
Huvittavaa, miten tavaraa kertyy – kamera kaikkineen (salamat, objektiivit, laturi, akut, runko) painaa hieman yli 2,5kg – eli kaksi kertaa enemmän kuin kannettavani.
Väite: raha katoaa, eikä tuo oikeasti iloa.
Olisi valehtelua väittää, että rahalla ei saa mitään iloa. Rahalla voi ostaa iloa, mutta aina vain huonommin. Joka kerta tarvitsee enemmän ja isompaa. On tavallaan jännä tajuta tunteneensa ainakin yhden ihmisen (ja sen ihmisen perheen), joka jatkuvasti yritti saada kiinni eroa siitä, miten paljon rahaa pitäisi laittaa, että saisi iloisia kokemuksia ja hyvää mieltä pidemmäksi aikaa. Iloon pitäisi riittää hyvin pienet asiat – raitis ilma sateen jälkeen, postikortin saaminen tai ystävän näkeminen.
Ystävät ovat arvokkaampia, koska ystäviä ei voi ostaa rahalla. Koska ystävät pitävät mielen hengissä. Koska ystävät tuovat hyvää mieltä ja tekevät päivistä elämisen arvoisia. Koska ystävät tuovat elämään uusia asioita ja kokemuksia, joita ei saa rahalla.
Tietenkin ystävätkin katoavat. Ihmiset muuttavat kauas, kuolevat, muuttuvat jne. Mutta silti ihmiset ovat omasta näkökulmasta katsottuna kestävin asia tässä maailmassa, oman mielen ja kehon jälkeen. Ja mielikään ei kestä ilman muita ihmisiä kauaa.
Tunne “olen tuon kaveri” tulee vain siitä, että uskoo olevansa toiselle olennaisempi kuin muut samanlaiset. Esimerkiksi samalla luokalla (sikäli kun peruskoulun ulkopuolella enää erityisemmin luokkia on) olevat ovat “samanlaisia”. Loppujen lopuksi kaveruus on yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja siinä ihmisillä tärkeää olla muiden yläpuolella, vaikka sitä kukaan ei uskalla tai tajua tunnustaa.
Jos suhtautuu kaikkiin samalla lailla (pysähtyy vaihtamaan muutaman sanan, kyselee kuulumisia jne.), kenellekään ei tule tunnetta siitä, että olisi tärkeämpi kuin muut. Vaikka osaa kohtaan käyttäytyisikin erilailla, silti ihmisillä kytee epäilys siitä, että on vain käsittänyt väärin, kaikki muutkin ovat tässä samassa tilanteessa.
“Perustelematon” koulukiusaaminen lähtee ainakin omien kokemusten perusteella usein asetelmasta, jossa joku on kaikkien kaveri (tai haluaisi olla), ja (alitajuisesti) tiedostaa, että ei voi olla, jos kaverit eivät näe jotakuta joka ei ole. Ja mitä vihamielisempi jollekulle on, sitä tyytyväisempiä muut ovat siitä, että ovat ‘kavereita’. “Perusteltua” koulukiusaamista voisi olla vaikkapa muita kypsemmän, erilailla käyttäytyvän jne. kiusaaminen. Hyväksyttävää se ei toki ole.
Se, mikä tekee ihmisestä ystävän on paljon enemmän kuin muiden yläpuolella olemista. Ja se, kuka on kaveri, kuka ystävä ja kuka jotain siltä väliltä on vielä suurempi kysymys.
En halunnut formia äänestykseen – linkit ovat kivempia. En kuitenkaan tullut ajatelleeksi, että kaikki botit seuraavat linkkejä. Ensimmäisen 24 tunnin aikana tuli 968 äänestystä, joista 18 oli oikeita ja 950 botteja. Erityisesti Googlebot kunnostautui äänestämisessä. Jonkinlaisena ratkaisuna oli lisätä äänestyslinkkeihin rel=”nofollow”-tagi (hyi, wikipedialinkki), robots.txt:hen (siis tähän) Disallow äänestyshakemistoon ja äänestyssoftaan musta lista erilaisista sivuilla käyneistä boteista (27 erilaista).
Samaan aikaan Akismet on torjunut blogistani 31100 spämmikommenttia. Mikä on aika paljon – oikeita kommentteja on tullut parisenkymmentä. (Huono (?)) oletus on toki, että akismet ei ole tappanut oikeita kommentteja.
Ja lisäksi tein jonkinlaisen tulosjutun, joka tosin ei anna kaikkia erikoistapauksia oikein, mutta suuntaa kuitenkin.