Luin jonkin aikaa sitten Helsingin Sanomista (paperiversiosta, ei näköjään löydy netistä) jutun yliopistojen lukukausimaksuista. Ehdotuksena oli, että kaikille (myös suomalaisille opiskelijoille) tulisi 1000-5000 euron lukukausimaksu. Ainoa esitetty perustelu oli niinkin absurdia kuin

[Lukukausimaksu] saa opiskelijat vaatimaan tasokkaampaa opetusta

Ei mitään valmistumisen nopeuttamisesta, yliopistoon pääsevien valikoitumisesta tai yliopiston saamista rahoista (esim. TKK:lla 15000 x 5000 = 75 miljoonaa euroa, joka on ihan kohtuullisen paljon).

mtv3:n uutisista on hauska seurata lukukausimaksuja. Seuraavassa läjä valikoituja uutisia aikajärjestyksessä. Yliopistojen rehtorit: Maksullisuus harkintaan, Rehtorit haluavat lukukausimaksut ulkomaalaisille, Pohjalainen: Ulkomaalaisille lukukausimaksut pian (23.2.2005), Opetusministeriö selvittää ulkomaalaisten lukukausimaksuja, Katainen puoltaa lukukausimaksuja ulkomaalaisille, Ulkomaalaisopiskelijoille tuntuvat lukukausimaksut?, Työryhmä: Ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut, Lajunen: Yliopistojen lukukausimaksuilla kiire (5.9.2005), Vihreät vaativat lukausimaksujen hautaamista, EK: Yksi korkeakoulututkinto säilyisi maksuttomana, Ulkomaalaisten lukukausimaksut jakavat puolueita, Lukukausimaksut houkuttavat yliopistoja, Raivio: Yliopistoihin lukukausimaksut, Sarkomaa torjuu suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut, Opetusministeri torjuu lukukausimaksut.

En tiedä olisiko jonkinlainen nimellinen lukukausimaksu huono asia, esim. 500€ olisi käytännössä hyvin nimellinen – jos viitsii mennä kesällä töihin eikä yritä elää kuten työssäkäyvä (kalliissa yksiössä, oma auto, jatkuvasti ulkona syömässä) niin on helposti varaa heittää 500€/vuosi yliopistolle. Maksullisuus antaa yleensä kovasti motivaatiota nähdä vaivaa – ei opintotukea kuuluisi maksaa melkein tyhjästä, vaan palkkana töiden tekemisestä (=opiskelijalle opiskelusta). Itse miettisin kahdesti, kannattaako roikkua vielä muutama vuosi opiskelijana opiskelijastatuksen takia. Nykysuuntaus kuitenkin tuntuu jatkuvasti olevan, että kaikkien pitäisi valmistua ammattiin nopeammin ja nuorempina.

Totesin, että olisi melko kiva saada helposti palautetta siitä, mitä ihmiset tykkäävät erilaisista postauksista. Koska en ollut (melkein) koskaan WordPressin koodiin koskenut, oli aika lisäillä muutama rivi koodia.

Nyt jokaisen postauksen (sekä sivuilta että feedien kautta) lopussa on neljä äänestyslinkkiä (aivan surkea, keskinkertainen, luettava, hyvä). Äänestämisen jälkeen voi kirjoittaa palautetta (mitä huonoa / mitä hyvää). Samaa postausta voi äänestää monta kertaa, mutta vain viimeinen ääni jää voimaan.

Jos ihmiset innostuvat ollenkaan antamaan palautetta, teen äänestyksistä (ei sanallisista palautteista) julkisia jossain vaiheessa.

Ostin varsin kohtuulliseen hintaan uuden salaman, Nikon Speedlight SB-400. Salamaa on mainostettu helppokäyttöiseksi, eikä mainostuksessa ole sinänsä valehdeltukaan.

Paketissa oli mukana salama, salamalle pieni laukku (SS-400), varsin hyvin kirjoitettu ohjekirja (josta en tosin itse oppinut mitään uutta). Salama syö kaksi AA-patteria, ei tule mukana. Salama on pieni (127g, ~6cm x 5,5cm x 8cm).

Takapaneelissa on valmiusvalo, joka kertoo salaman tilan (palaa kun päällä ja ladattu), virtakytkin ja lukitusvipu. Kaikki muut asetukset tulevat suoraan kamerasta. Mukavaa on, että salama myös sammuu (menee valmiustilaan) ja käynnistyy automaattisesti kameran kanssa.

Toisaalta pidän myös vanhasta isosta salamastani (Nikon Speedlight SB-28. 350g, 7cm x 12,5cm x 9cm), jossa on enemmän valovoimaan, zoom ja parempi diffuseri. Toisaalta vanha salama on filmikameroiden ajalta, eikä toimi kovin hyvin yhteen digitaalikameroiden kanssa. Vain salaman oma valotusmittari toimii, eikä salama osaa lukea kamerasta asetuksia eikä valotustietoja. Eikä etäisyyttä.

Muutaman testiräpsäyksen perusteella SB-400 valottaa erinomaisesti, on sisätiloihin hyvinkin riittävän tehokas, mukavan pieni ja kevyt (kun kamera ja objektiivi painaa muutenkin jo yli kilon, lisäpaino ei ole aina kovin suotavaa) ja nopea käyttää.

Itse luultavasti ainakin toistaiseksi pidän vanhankin salaman. Tarkoituksena on hankkia manuaaliobjektiivi, eikä SB-400:aa pysty sen kanssa käyttämään. Vaikka ei haluaisi opetella salaman käyttämistä sen erikoisemmin, suosittelen silti uhraamaan tarvittavan n. 100€ ulkoiseen salamaan – saa helposti merkittävästi mukavampaa valoa ja vähemmän punaisia silmiä kuin sisäänrakennetulla salamalla. Toinen hyvä ostos on isoaukkoinen (esim. f/2.8) objektiivi, jos järjestelmäkameran omistaa.

Vittu mitä paskaa. (Anteeksi.)

Tuli tänään uhkailukirje viestintävirastolta TV-maksuista.

Mukana ollut infolehtinen kertoo mm.

Lain mukaan tv-maksua on maksettava aina, kun on mahdollisuus vastaanottaa televisiolähetystä.

Tv-maksu tulee maksaa, jos tietokoneeseen on liitetty digisovitin tai tietokoneella on muutoin mahdollista vastaanottaa reaaliaikaista televisiolähetystä (esimerkiksi IPTV).

Ajantasainen laki valtion televisio- ja radiorahastosta määrittää “television” ja “television katsomisen” kuitenkin

1) televisiolla televisio-ohjelmistojen vastaanottoon ja seuraamiseen tarkoitettua laitetta tai laiteyhdistelmää; ja

2) television käyttämisellä televisio-ohjelmien vastaanottamista televisiolla taikka television pitämistä tai säilyttämistä siten, että se koska tahansa on vähäisin toimin käytettävissä televisio-ohjelmien vastaanottamiseen.

Ilmeisesti lainsäätäjät eivät tulleet vuonna 1998 edes ajatelleeksi, että tietokoneellakin voitaisiin vastaanottaa TV-lähetyksiä. Vieläpä reaaliaikaisina. On kuitenkin hienoa, että viestintävirasto osaa tulkita lain määritelmiä myös hieman laajemmin.

Vielä hienompaa on, että ilmeisesti ainakaan toistaiseksi viestintävirastossa ei ole tajuttu, että käytännössä millä tahansa modernilla tietokoneella ja järkevähköllä internet-yhteydellä voidaan vastaanottaa “reaaliaikaisia tv-lähetyksiä”. Ei ole väliä käyttääkö tietokonetta television katsomiseen, pelkkä mahdollisuus katsomiseen pitäisi riittää perusteluksi TV-maksun vaatimiseen.

Lisäksi voidaan esittää spekulointeja siitä, onko 215,45€/vuosi järkevä summa opiskelijalle. En kiellä, etteikö itselläni olisi varaa maksaa, mutta televisiota en omista enkä katso – ja kieltäydyn tietokoneesta maksamasta. 215 euroa on melko tarkkaan se summa, joka jää keskiverto-opiskelijalla yhden kuukauden opintotuesta yli kun on maksanut vuokran – siis ennen esim. ruuan ostamista. Ja kyllähän kuukauden on syömättä, liikkumatta (julkisilla?) ja ostamatta esim. kirjoja tai opetusmonisteita, että saa pitää tietokonetta ja jopa katsoa televisiota laillisesti.

Onneksi asiasta löytyy tietoakin.