
Pois meni (tai menee) D50, Nikkor 18-70, Nikkor 18-135, Tamron 70-300 ja sälää. Jäljelle jäi tämän hetken tarpeisiin täydellinen kokoelma. Siistiä, että kahdella objektiivilla saa katettua 15-300mm, josta 27-300mm kunnollisen kuvanvakaimen kanssa.
Avasin DNA:n liittymän ilmaisen puheajan takia, kun myyjä halusi välttämättä tyrkyttää. Parin kuukauden kuluttua tuli mahtipontinen etuseteli, “Hyvä asiakkaamme, olet meille arvokas ja haluamme että olet tyytyväinen asiakkuuteesi. Voit hakea tällä etusetelillä yllätyslahjan mistä tahansa DNA-kaupasta. (Voimassa 31.5.2008 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää)“
Etuseteli oli varsin vakuuttava ja siksi odotukset olivat melko korkealla kun poikkesin vihdoinkin dna:n liikkeessä Helsingissä.
Namnam, setelillä sai tiskin alta Fazerin 44 gramman suklaapatukan, jonka parasta ennen -päiväys on ylihuomenna. Söin jo pois (neljä suklaapalaa, hmmmmm), näköjään suklaakin vanhenee päiväyksen lähestyessä – johan se on reilu vuoden paketissaan ollutkin.
Ainakaan dna ei onnistunut aiheuttamaan minkäänlaisia omantunnontuskia liittymän irtisanomisesta (12kk määräaikainen).
Tuli otettua myös kuvia.
Eilen oli ohjelmassa suoraan (TV-) lähetykseen tarvittavien kamojen roudaaminen ja säätäminen käyttöön Julkun julkaisugaalan lähettämistä varten. Videomonitorit, videomikseri, mikseri, jalustat, kamerat ja luokkaa kilometrin verran keloja (~80kg johtoa).
Päivällä oli jäynien julkaisu, oli kuulemisen arvoisia. Toki jäynät näkee netistä jälkikäteenkin, mutta tunnelma oli hieman erilainen kuin oman koneen takana istuessa.
18:00 alkoi julkun gaala, jonka piti tulla OUBSiltakin suorana – toisin kävi (olikin johto rikki…). Parempi onni ensi kerralla. Lähetys ja muutenkin tekniikka (valot ja videot) meni sujuvasti muutamaa erittäin pientä mokaa lukuunottamatta.
Päivän aikana tuli totuteltua myös uuden kameran käyttämiseen muutamalla kuvalla. Harmittaa, että suurimman osan ajasta oli niin kiire, että jäi monta hyvää kuvaa ottamatta – ensi vuonna ei moneen niistä paikoista pääse.
Tilasin, maksoin ja hain eilen uuden Nikon D80:n Rajala Pro Shopista Sanomatalosta. Tarjouksena oli paketti D80 ja Nikkor 18-200 f/3.5-5.6 VR ED IF SWM Asp hintaan 999€, normaalin n. 1300€ sijaan.
Kamera korvasi hyvin palvelleen Nikon D50:n, uusi objektiivi kolme vanhaa: Nikkor 18-70mm f/3.5-4.5, Nikkor 18-135mm f/3.5-5.6 ja Tamron 70-300mm f/4.5-5.6. Lisäksi Sigma 28-70 f/2.8:n käyttö saattaa jäädä vähemmälle. Objektiivista kirjoitan mielipiteitä myöhemmin.
D50:een verrattuna D80 on teknisesti listaa katsoessa hieman parempi. Isompi etsin (näkee oikeasti esim. tarkentaa manuaalitarkennuksella kunnolla), isompi ja tarkempi näyttö, enemmän toimintoja nappien takana eikä valikoissa, kultaisen leikkauksen viivat etsimessä (saa myös pois päältä), infonäytön taustavalo, kaksi asetusrullaa (peukalolle ja etusormelle erilliset) jne. Itseäni houkutteli lisäksi pari yksittäistä ominaisuutta: ISO100 (vähemmän kohinaa, edes teoriassa) ja peilin esilukitus (peili käännetään n. puoli sekuntia ennen kuvan ottamista ylös, jotta kamera ei tärähdä). Molemmat ovat lähinnä yökuvia ottaessa varsin mukavia toimintoja.
Erittäin suuri pettymys oli akkujen uudistaminen – vanhan kameran akut eivät käy D80:een, D80:n akut tosin onneksi käyvät vanhaan kameraan. Nikon on fiksusti merkannut uudet akut – kaikki vanhat ovat mustia, uudet harmaita. Pienempi pettymys oli, että herkkyyttä ei voi säätää oppimaani tapaan aukko kerrallaan (ISO100-200-400-800-1600), vaan 1/3 aukkoina. Käytännössä huomattavasti tarkemmin, mikä on täysin turhaa ja hitaampaa.
Kamera tuntuu paremmalta kädessä (muotoiltu hieman mukavammaksi), mutta mitään suuria eroja ei ole. Ei harmita tippaakaan, että en ole aikaisemmin ostanut vaikka on ollut rahaakin ylimääräisenä – ei D50 ole ollut se asia, joka on rajoittanut millaisia kuvia saan otettua. Ensivaikutelmana hyvä kamera, hyvää työtä Nikonilla tehty.