Ostin eilen Haglöfs Machin. Machissa on runko, joka virittää selkää vasten pelkän verkon. Alkoi ärsyttämään, että selkä on tavallisen repun kanssa hiestä märkä pelkän kaupungilla kävelemisen jälkeen.
Parin käyttökerran jälkeen ensivaikutelma on tukevaa Haglöfsin laatua (aikaisemmin oli Haglöfs Tight Pro M melkoisen rankassa (mm. juostessa aika painavana) käytössä 5v, eikä vieläkään ole mitään vikaa), kantojärjestelmä toimii hyvin, ratkaisi hyvin ongelman selän kuumuuden kanssa, sivujen pullotaskut ovat uskomattoman kätevät, litrakoko on sama kuin vanhan repun mutta fiksumman muotoinen ja venyvämpää materiaalia, saa pakattua enemmän tavaraa.
Pääkaupunkiseudun Haglöfsin jälleenmyyjistä joihin otin yhteyttä (6kpl) vastanneilla (4kpl) ei ollut reppua varastossa. Kolmella oli ostopakko (jos tilataan niin pitää ostaa), kahdella 10-20 euron tilauskulut. Positiivinen yllätys oli Lassin Retkiaitta, josta vastaus oli “Tilattiin erä reppuja, tulevat liikkeeseemme 24.7.”. Ja hinta oli aika reilusti alennettu (139€ OVH:sta -> 109€).
Viikonloppu meni Seitsemisen kansallispuistossa. Suhtauduin alunperin melko skeptisesti kansallispuistoon, josta puolet on suota. Ja säätiedotus lupasi sadettakin. Sadetta saatiin (välillä paljon), mutta hyvät kamat pitivät kuivana (takista tuli ranteista läpi). Kansallispuisto oli upea, voisi hyvin mennä uudestaankin. Kaunista ja vaihtelevaa luontoa, hyvin hoidetut polut, hyvät leirintäalueet. Polkuja pitkin pystyi oikeasti kiertämään kansallispuiston, toisin kuin Helvetinjärvellä, jonka poikki meni käytännössä yksi reitti.
Kokeiltiin ensimmäistä kertaa retkikartta.fi:n karttoja, suunnistaminen metsässä olisi ollut aivan tuskaa, mutta poluilla kävelyyn kävivät oikein hyvin.
Helvetinjärvi (matkakohde muutama viikko sitten) oli melko lähellä (alle 50km), mutta täysin erilaista ympäristöä.
Törmäsin juuri huvittavimpaan markkinointitermiin vähään aikaan: “digital tele-converter“. Ei enää “digital zoom“.
“Digital tele-converter” on kuvauksen perusteella vielä huonompi kuin digitaalizoomi:
Similar to placing an accessory lens on the front of the camera, Canon’s Digital Tele-Converter adds a constant zoom to every shot – 1.6x or 2.0x, depending on the image size selected. While optical converter lenses cause a reduction in aperture and consequently require a slower shutter speed, the Digital Tele-Converter maintains aperture size, reducing the risk of image blur.
Digitaalizoomi lisää zoomausta telepäästä – kun optinen zoom loppuu, jatketaan digitaalisella. Canonin hieno digitaalinen telekonvertteri muuttaa kaikki polttovälit isommiksi – eli ei laajakulmaa kun toiminto on päällä. Optinen telekonvertteri kompensoidaan pienemmällä aukolla (eli hitaammalla sulkimella), mutta kuvanlaatu ei kärsi erityisemmin. Toisin kuin digitaalisessa vastineessa (käytännössä croppaamisessa).
Ilmeisesti kuluttajat ovat tajunneet vihdoinkin, että digitaalizoomi on paha asia. Joten Canoninkin on pitänyt keksiä seuraava hypetyssana.
Juhannuksen jälkeen – reilu viikko sitten loppui siis – oli viikko lomaa. Paras loma pitkään aikaan.
Perjantaina oli hääkuvaus. Olin juhlassa n. kymmeneen saakka, ja samana iltana Mäntyharjulle mökille. Väsytti ajaessa, mutta onneksi ei tarvinnut olla yksin. Perillä oltiin vähän ennen kahta.
Maanantaina matka suuntautui kohti Helvetinjärveä. Matkalla poikettiin Lahdessa katsomassa kummisetääni, joka on ollut pari edellistä vuotta lähetystyössä Thaimaassa. Tampereella kannattaa käydä Napolissa, mainio ravintola ja isot annokset.
Helvetinjärvellä oli… metsää ja kallioita. Järvivesi alkoi kyllästyttää, maistui melko pahalta keitettynäkin. Pitäisi ostaa suodatin. Torstaina pois ja Päivölään käymään. Lauantaina oli seuraava hääkuvaus Vihdissä. Tavallaan kävi sääliksi kun 600 ihmisen kirkossa oli n. 50 vierasta, näytti melkoisen tyhjältä.
Opittua: 15 asteen lämpötilassa Primus etapower EF (kaasukeitin) keittää 0,4l mahdollisimman kylmää hanavettä neljällä grammalla kaasua kiehuvaksi.
Edellinen viikonloppu meni kuvia käsitellessä. Oli jännä huomata miten vähän kuvia oli mokannut ja miten nopeasti niitä pystyi käsittelemään. Tuhannen kuvan punaisten silmien poistaminen, valkotasapainot, rajaaminen ja valotuksen säätö (melkein kaikkiin piti tehdä kaksi viimeistä) vei noin kuusi tuntia aikaa.