“Pitikin soittaa aamulla aikaisin, herätit!“, “Miksi ihmeessä lähetit tekstiviestin yöllä?“. Absurdein tähän mennessä kuulemani lausahdus lienee “miksi lähetit sähköpostia siihen aikaan, kone piippaa kovaan ääneen kun saapuu viesti, ja heräsin siihen!” (“siihen aikaan” oli esim. 05:00 tms.). Sähköpostin herättämiseen mielestäni verrattava olisi “miksi lähetit kirjeen, heräsin aamulla kun se ainoana postina kolahti postiluukusta sisään!” (tosin aika harvoissa paikoissa posteja enää jaetaan suoraan ovien postilaatikkoihin).

Kännykän saa äänettömälle (tosin suuri osa kännykän käyttäjistä ei esim. luennoilla ole tätä hienoa ominaisuutta vielä löytänyt), tietokoneesta kaiuttimet saa pois päältä. Kenen vastuulla (järjen rajoissa) siis on yhteydenottoyritysten aiheuttaman häiriön vaikutusmäärän vähyyden maksimointi?

Itse pidän yleensä kännykässä äänet päällä öisinkin. Hyvä kysymys on, kumman vastuulle jää kyseinen häiriöiden välttäminen silloin. Jos joku soittaa yöllä, luultavasti asia on niin tärkeä, että mieluummin herään siihen. Ja olen hyvä nukahtamaan uudelleen. (Vinkki: (minunkin) puhelimessa voi säätää soittajakohtaisia soittoääniä, kiusaa tekemällä pääsee suoraan “älä vastaa”-listalle (ja tämän toki kiertää soittamalla tuntemattomana, jos oikein haluaa piruilla))

Päivän lentävä lause: We aren’t responsible if you end up hating each others.

Iltasanomat 22.12.2006: Susi vei ninjan. Hurjaa. Yksi ninja vähemmän liikkeellä.

Ninjaillen uuteen vuoteen! Koipallojen seasta löytyi ensimmäisen työpaikan ensimmäisen projektin asiakkaan suoraan Japanista tuoma projektipaita: edessä englanniksi ja japaniksi “Coding ninja”, selässä projektin tunnuslause.

Espoossa sataa vettä. Kaikessa on edes jokin positiivinen puoli: ainakin on pimeää katsoa ilotulituksia, kun ei ole lunta (ainakin kaikkia niitä, jotka eivät ole ehtineet kastua ennen ampumista liikaa).

Mainittakoon, että oikeasti Ninja oli erisnimi Iltasanomien jutussa. Ninja oli koira, jonka susi ilmeisesti (niin uskottiin, ja tietenkin on hienompi sanoa “susi vei” kuin “ehkä auto ajoi yli”) vei.

Mbnetin uutisissa (HS) on juttu musiikkipuhelimien tekijänoikeusmaksuista. Kannattaako puhelintakaan kohta enää ostaa kotimaasta?

Verkkokauppa.comilla on Virossa suoratoimituspiste, josta saa yksityiseen käyttöön mm. mp3-soittimia ja tyhjiä medioita (CD- ja DVD-levyjä) ilman teostomaksuja täysin laillisesti.

Jos ehdotus musiikkisoittimen sisältävien matkapuhelimien teostomaksuista tulee voimaan, kauanko kestää, että puhelimia voi tilata helposti esim. Virosta? EU:n sisällä kun ei tullejakaan tule.

Kotimaassa voisi käydä missä vain liikkeessä katselemassa ja kokeilemassa puhelimia (kuten nykyäänkin). Kun löytyy mukava puhelin, voi mennä kotiin ja tilata helposti internetistä. Jos puhelimella ei ole kansainvälistä takuuta (en tiedä, millainen on esim. Nokian käytäntö), huoltoreissu voi tulla kalliimmaksi, jos myyjälle ei käy esim. postin kautta huoltoon järjestäminen. Mutta moni suomalainen ravaa Virossa aika usein – tai tuntee jonkun joka käy.

Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu (‘kansankielellä’ teostomaksu) luotiin suojaamaan kopioitavien materiaalien luojien tuottoa. Kuitenkin laki kieltää kopioinnin. Eikö hyvitysmaksu jossain määrin kannusta laittomuuteen – ‘maksan tuotteen hinnassa ylimääräistä siksi, että kuitenkin käytän tätä laitetta laittomasti’?