“Suutarin lapsella ei ole kenkiä”

TTY:llä ja TKK:lla on ongelmia palvelinkapasiteetin kanssa. TTY:llä kurssi-ilmoittautumisjärjestelmä oli useita kertoja pois käytöstä kovalevytilan loppumisen takia. Kovalevytila maksaa nykyään kuluttajamarkkinoilla (eli tukusta suurina määrinä vielä halvempaa) 0,29e/GB, varmuuskopioituna esim. 5e/GB (joka on keskitettyyn ratkaisuun jo varsin korkea hinta). Kurssi-ilmoittautumisia, hopseja (opintosuunnitelmia), kurssisuorituksia jne. luulisi mahtuvan vaikkapa 100GB levylle melkoinen määrä. TKK:lla esimerkiksi langattoman verkon kirjautuminen on aina välillä alhaalla. Sähköpostin kulkemisen kanssa on tunnustetusti ongelmia.

TTY:llä oli hauska kävellä kannettavan kanssa, tukiasemia löytyi pelkästään pääkäytäviä pitkin kävellen reilu sata. Merkkinä yksinomaan Ciscon aironettejä. Lähes kaikissa kaksi eri SSID:tä: toinen salaamaton ja toinen salattu. Lisäksi myös opiskelijoiden käytössä on VPN-palvelu, jota voi käyttää myös WLAN:iin kirjautumiseen (ja yhteyden suojaamiseen).

TKK:lla on täysin onneton wlan, aalto-verkko. Tietotalolla (tietotekniikan laitoksen rakennus) on melko kohtuullinen kuuluvuus. TUAS-talolla (tuotantotalouden laitoksen rakennus) on erittäin hyvä WLAN. TUAS-talolla on kunnollisia Cisco Aironet -tukiasemia. Muissa rakennuksissa (myös tietotalolla) näkyy mm. linksysiä, d-linkiä, siemensiä, jokin cisco, belkinin tukiasema jne. Pahimmillaan tukiaseman näkee käytävällä (n. 50m päässä), mutta signaali ei kuulu. Kohdalle kävelemällä pystyy yhdistämään (mac tarkistettu laitteen kyljestä – kyllä, kyse oli juuri siitä tukiasemasta).

TTY:llä on vain pari erillistä salasanaa. TKK:lla on unix-salasana, windows-salasana, verkkosalasana, palvelusalasana ja vielä sähköpostisalasana. Kuinka moni pitää riittävän hyvää eri salasanaa kaikissa?

Eikö teknillisillä yliopistoilla tosiaan ole osaamista tai resursseja siihen, että järjestelmät voitaisiin toteuttaa hyvin ja toimiviksi?

Eri yliopistojen ja yliopistojen sisällä koulutusohjelmien välillä vaihtaa melko suuri määrä ihmisiä vuosittain. Itsekin vaihdoin syksystä 2006 eteenpäin TTY:ltä TKK:lle. On mielenkiintoista, että tietääkseni mikään yliopisto ei kerää vaihtajilta palautetta siitä, mikä on hyvin ja mikä huonosti uudessa paikassa. Vaihtajat olisivat nimenomaan paras ryhmä tähän – kenelläkään muulla ei ole kunnollista kuvaa muiden koulujen tilanteesta, hyvistä ja huonoista puolista, käytännöistä ja palveluista.

Ensimmäisenä ja merkittävimpänä erona TKK:n eduksi on ilmapiiri. TKK:lla on hyvin avoin ilmapiiri. Helsingissä on hyvin töykeitä ja kiireisiä ihmisiä, mutta TKK != Helsinki. Ei saa yleistää liikaa. TTY:llä monessa asiassa järjestäydytään ja pyritään tehokkuuteen. Kärjistetysti (tarkoitus ei toki ole tämä, mutta lopputulos on) “rentous tai mukavuus on opiskelu- ja työyhteisön työteholle haitaksi, siitä pitää pyrkiä eroon”. TKK:lle tullessa tuntui lähinnä, että pyritään taantumaan, ei kehittymään. Mutta vanhassa pysyminen ja se, että kaikkea ei pyritä saamaan tehokkaaksi ja järjestelmälliseksi tuo myös rentoutta ja mukavuutta. Monet asiat etenevät omalla painollaan, kuten aina tähän mennessäkin. Osalle järjestys ja “kuri” on hyvä pohja siihen, että asioita saa tehtyä. Suuremmalle osalle rentous, mukavuus ja hyvä ilmapiiri saa jaksamaan paremmin ja pidemmälle. Ja silti asiat tulee tehtyä.

Hyvin kuvaavaa oli matematiikan kurssin lopetusluennon loppukommentit “Jos olette kiinnostuneita jostain asiasta, menkää vapaasti juttelemaan siitä tietävän ihmisen kanssa. Lähes aina ongelmana ei ole vastausten saaminen vaan pois pääseminen ennen kuin on yö”.

Ilmapiirin vaikutusta väheksytään nykyään hyvin paljon. Tunteet ja väsymys on melkein heikkoudeksi luokiteltavaa, eikä niitä monen mielestä saa näkyä.

Tietysti TTY:ssä on hyviä puolia. Eiköhän sielläkin henkilökunta vastaile, monella on varmasti positiivisia kokemuksia. Mutta silti omien (ja useamman muunkin mielipiteiden) mielikuvien perusteella TTY:llä on sulkeutuneempi ilmapiiri.