Niille jotka eivät tiedä, ja eivät halua avata pdf:ää: sous vide on ruoanlaittoa, jossa ruokaa valmistetaan tyhjiöpakattuna muovipussissa tarkasti kontrolloidussa (suhteellisen matalassa) lämpötilassa pitkään. Esim. possun ribsit ovat 68°C:ssä vuorokauden, ja tulevat ulos mediumiksi kypsytettyinä. Ruoka on maukkaampaa (veteen ei liukene makua) ja paremmin kypsytettyä (esim. liha mureutuu pitkässä kypsytyksessä paljon enemmän).

Miten? Jos ei halua ruokamyrkytystä, ruoan käsittelyssä ja valmistuksessa täytyy olla normaalia ruoanlaittoa huolellisempi. Kannattaa ensin tutustua kirjallisuuteen, vähintään ylempänä linkitettyyn dokumenttiin. Jos on rahaa, voi ostaa Swidin (~500€) tai Fresh Meat Solutionin kontrollerin (~350€). Jos ei ole tai ei halua käyttää, oman suhteellisen tarkan kontrollerin voi rakentaa Arduinosta, 1-wire-lämpötila-antureista, riisinkeittimestä ja optisesta releestä. Koitan dokumentoida jälkimmäisen ratkaisun jossain vaiheessa.

Olen vahvasti samaa mieltä toteamuksesta, että kaikkien pitäisi lukea kirja. Alkuosassa on paljon asiaa siitä, miksi ihminen on älyttömän huono arvioimaan rationaalisesti uhkia ja pelkoja. Hauska yksityiskohta niille, joiden ensimmäinen ajatus on “muut ovat, en minä”: ihmisillä on kovin vahva bias väittää, että muilla on huono arviointikyky, mutta itsellään erinomainen. Lääkäreillä tehdyssä tutkimuksessa 39% sanoi, että lääkefirmojen antamat lahjat (jenkeissä, Suomessa ilmeisesti huomattavasti pienempi ilmiö) vaikuttavat ostopäätöksiin. Mutta samat ihmiset sanoivat, että 84 prosentilla muista lääkäreistä lahjat vaikuttavat.

Kirjan loppupuolella on käsitelty joitain nykyään kovin yleisiä aiheita: terrorismia (tai sen puuttumista), väitettä, että ennen maailmassa oli turvallisempaa kuin nykyään, rikoksia, biologisia aseita ja tauteja. Suuri osa tekstistä on trivian ulkopuolella.

Osittain samassa teemassa kannattaa lukea Dan Arielyn Predictably Irrational ja Upside of Irrationality.

Lasit:

• 9x snapsilasi
• 5x konjakkilasi
• 4x olutlasi *
• 9x aromilasi *
• 2x viskilasi
• 9x viinilasi *
• 12x kuohuviinilasi *
• 6x sherrylasi
• 8x jälkiruokalasi
• hurricane-lasi
• 6x iso vesilasi **
• 6x pieni vesilasi **
• 6x toisenlaiset pienet vesilasit *
• 2x viinipullonavaaja *
• 2x cocktail-mitta *
• Boston shaker
• Shaker *
• 3x snapsipullo
• 6x toisenlaisia viinilaseja

Kattilat ja paistinpannut:

• 2x pieni teflonkattila ***
• 1x iso teflonkattila *
• Kasari
• Pieni kattila
• Iso kattila
• 2x iso paistinpannu ***
• Blinipannu

Koneet:

• vedenkeitin **
• vohvelirauta
• vaaka
• Öljykeitin (lähiaikoina *)
• Riisinkeitin (Sous Videen, ei riisille) (uusi)
• Blenderi *
• Leivänpaahdin (sai ilmaiseksi)
• Parilarauta
• Astianpesukone (<3)**
• Mikro **
• Hella (duh) ***

Kupit ja lautaset:

• 6x teekuppi
• 4x iso (0,5l) teekuppi *
• 7x kahvikuppi ja -lautanen
• 13x iso lautanen **
• 11x pieni lautanen *
• 8x ruokailukulho **

Tarjoiluastiat:

• viinikarahvi *
• 2x vesikannu *
• 2x salaattikulho
• kakkutarjotin
• teepannu

Leivonta:

• 2x kakkuvuoka *
• 2x piirakkavuoka
• 2x uunivuoka ***
• kaulin

Sekalaisia:

• riisimuotti
• suppilo *
• maidonvaahdotin *
• 2x raastin *
• leivontakulho *
• 2x muovikauha *
• muovivispilä *
• metallivispilä
• silikonisuti
• kastikekauha *
• 2x kakkulapio
• jäätelökauha
• 4x paistolasta ***
• pitsapyörä
• Munaleikkuri
• 3x säilyketölkinavaaja
• 2x salaattiottimet
• 2x tarjoilulusikka
• 2x puulasta
• spagettikauha
• valkosipulipuserrin
• paistolämpömittari *
• spagettimittari (kiitos Pauli)
• 5x 1.5dl mittalusikka *
• Mittalusikkasarja
• Sushimatto
• muutama teesihti *

Paperit jne.:

• leivinpaperi ***
• voipaperi
• kelmu *
• folio *
• cocktailtikut
• muffinivuokia

Ruokailuvälineet:

• 16 x lusikka, veitsi, haarukka **
• 4x leikkelehaarukka
• 4x jäätelölusikka *
• 12 syömäpuikkoa *

Veitset:

• 2x kuorimaveitsi *
• Juustohöylä **
• 4x pihviveitsi *
• Juuresveitsi *
• Fileointiveitsi + kalapiikki
• 5x iso veitsi (kaksi käytössä) ***
• veitsenteroituspuikko *
• 4 leikkuulautaa **

Merkinnät: * – käytössä satunnaista useammin (vähintään viikottain), ** – päivittäin, *** – vaikea laittaa ruokaa ilman (vähintään yhtä). Hella, uuni, pelti, leivinpaperi, kaksi kattilaa, paistinpannu, paistinlasta, veitsi ja ruokailuvälineet riittäisivät varsin pitkälle, jos tarpeen.

Ja vähän spämmin saapumisen jälkeen ~sata kertaa eri ihmisiltä hyvinkin äkäiseen ääneen “poistakaa minut tältä listalta”. Vastausosoite on näppärästi lista, ja listalle tulevat viestit lähetetään aina automaattisesti.

“Miks helvetissä kaikkien niiden mailit jotka haluaa nimensä pois listaltanne tulle meille???

Olli Klemola
MAINOSRUMPU”

(Kuulostaa juuri mainostoimistolta, jolta haluaisin ostaa asiallisen mainoskampanjani.)

Kaiken muun hyvän lisäksi mailiarkisto on oli julkisesti saatavilla, hauskaa selailtavaa. Screenshot pätkästä arkistoa. Ja kopio arkistosta.

Pieni selvittely kertoo että maililistapalvelu on SJR:n pyörittämä. Toki on asiakkaan vastuulla säätää maililistat oikein, mutta toivoisi että oletus olisi järkevä. Olisi vielä hauskaa saada lista johonkin roskapostittajille, että tulisi Janstockilta vielä nigerialaisspämmiäkin kaikille.

“Puhemiesneuvosto päätti, ettei kirkolliskokouskeskusteluja lähetetä netissä. Päätös on varsin perusteltu jo senkin vuoksi, ettei siinä toteutuisi demokratia. Kaikkia keskusteluja ei kuitenkaan voida välittää ennalta-arvaamattoman aikataulun vuoksi. Valikointi ei taas tukisi reilun pelin henkeä”

Uutinen ansiokkaasti jatkaa analyysiä siitä, miten yksi kirkolliskokouksen aiheista on asennoituminen homoihin. Ja miten edellinen julkinen keskustelu herätteli ison määrän ihmisiä ajattelemaan suhdettaan kirkkoon.

Väite siitä, että ei ole demokraattista tiedottaa mahdollisimman paljoa (satunnaiset asiat jäisivät välittämättä) on vähän ihmeellinen. Toisaalta tuntuu oudolta, että aikataulua ei olisi. Jos aikataulua ei oikeasti ole, ja jos haluttaisiin tiedottaa minkä tasoista keskustelua oikeasti käydään, voitaisiin toki nauhottaa kaikki ja jakaa videot internetissä (youtube, you know). Ei tietenkään reaaliaikaisena, mutta en usko että reaaliaikaisuus on mitenkään olennainen asia kirkolliskokouksen kannalta.

“I was sputtering, trying to figure out how best to express my rage at being forced to spend the morning going back and forth.

‘Ah. It’s my fault,’ he said.

And suddenly, I wasn’t mad at all.”

Lyhyt tarina: kävin Diacorilla (Futuricelta työsuhde-etuna mainiot vakuutukset), lääkäri kehotti varaamaan toiselle ajan, varasin standardiajan (ainoan minkä saa netistä, 20min), menin. Lääkäri totesi, että ei 20min riitä, pitää varata myöhemmin uusi pidempi aika. Vastasin että “no, edellinen lääkäri ei speksannut muuta kuin että kenelle varata aika”. Lääkäri totesi heti, että “se oli meidän syy, pahoittelut että aikaasi menee hukkaan”. Ei harmittanut aikaisemminkaan, oli melkein matkan varrella, ja olisin kuitenkin herännyt aikaisin aamulla. Mutta yksittäinen lause muutti vähän ärsyttävän mokan täysin inhimilliseksi ja ymmärrettäväksi.

Hassu kuvaaja (haettu muodolla “etunimi sukunimi” (lainausmerkkien kanssa)) ja vanhempi versio (haettu ilman lainausmerkkejä). Jälkimmäisessä hankaluuksia aiheuttaa yleiset sanat, “Aaltonen”, “Andersson”, “Jordan”). Kerta toisensa jälkeen jännää, mitä kaikkea muutamalla rivillä koodia saa tehtyä nopeasti.

Kun vertaa tilannetta esimerkiksi puhelinoperaattoreihin (luulisi, että puhelinfirma osaisi hoitaa puhelinasiat hyvin), jossa kaikki alkaa kuuntelemalla soittoääntä muutaman kerran, hyppimällä menusysteemissä sopivaan paikkaan, kuuntelemalla tiedotetta

Kaikki asiakaspalvelijamme ovat valitettavasti varattuja. Palvelemme teitä mahdollisimman pian.

ja rahisevaa viulunsoittoa vartin, kunnes mitään tietämätön asiakaspalvelija vastaa kyllästyneenä.

Hyvän ja nopean puhelinpalvelun pitäminen maksaa, mutta toisaalta samalla saa paljon ilmaista mainosta, ja huomattavasti tyytyväisempiä asiakkaita. Asiakaspalvelijoissakin pätee sama kuin esim. koodaajissa: sata huonoa ei ihmiselämässäkään saa aikaan samaa, mitä kolme loistavaa vuodessa. Ja huonoista ei niinkään välttämättä tule ihmiselämän mittaisella harjoittelulla loistavia. Palkkaamalla halpoja kokemattomia ihmisiä vastaamaan mekaanisesti puhelimeen toimii hyvin mekaanisiin yksinkertaisiin asioihin (“miten tämä puhelin käynnistetään”/”miksi minulle tuli liittymästäni lasku”/…), mutta jos asiakas tietää mitä haluaa, fiksu ja osaava asiakaspalvelija saa paljon nopeammin paljon enemmän aikaan, ja hankkii samalla uusia asiakkaita antamalla positiivista (implisiittistä) mainostusta.

UPS:lla oli vakuuttava puhelinpalvelu, ja UPS:lla pakettien lähettäminenkin on toiminut nautittavan hyvin.</ilmainen mainos> (YMMV)

Tähän mennessä kuulemani argumentit ovat pääasiassa supenneet muutamaan: “koska niin vaan kuuluu tehdä”, “koska ei veroista kuulu maksaa loputtomiin” ja “se on yhteiskunnan tarjoama investointi, josta saatava hyöty pitää maksimoida”.

Itse en enää käytä yhteiskunnan rahoja opiskeluun. Veroista maksetaan opiskelun kustannukset (palkat, yliopiston omien tilojen tilavuokrat), mutta kustannus on käytännössä sama nopeasti valmistuvalla tai pitkään opiskelevalla – suunnilleen sama määrä kursseja molemmille tulee. Ei kukaan istu minun takiani vuosia pidempään odottamassa. Opintotuki on yksi olennainen ero nopeasti valmistuvalla. Paitsi kun otetaan huomioon, että moni – myös itse – pitkään opiskelevista ei ehdi edes nostaa kaikkia tarjolla olevia opintotukia, kun kohtuullisen alhaiset opintotuen tulorajat pakottavat makselemaan takaisin.

Investoinnin maksimointikin on kovin outo argumentti. Koska tekee samalla töitä, valmistuu hitaammin, mutta silti tuntuu saavan huomattavasti enemmän irti opinnoista. On melko tärkeää ymmärtää, mitä oikeasti tarvitaan ja miksi jotkin typeränkin tuntuiset asiat ovat tärkeitä (ja miten turhaa osa opetettavasta asiasta on). Ei ole mitenkään tehokasta tunkea epämotivoituneille ihmisille tietoa, joka opetellaan ulkoa, että selvitään tentistä. Opiskelun ohessa töitä tehdessä tulee sama määrä työtunteja (karkeasti ottaen), vaikka osa tulee ennen valmistumista. Valmistuminen kun ei ole mikään maaginen tapahtuma, jonka jälkeen on jotenkin pätevämpi tai hyödyllisempi. Paitsi jos sattuisi haluamaan valtiolle töihin.

• Konjakki (VS)
• Hyvä vodka
• Halpa vodka
• Vaniljavodka
• Tequila
• Parempi tequila
• Rommi (vaalea)
• Rommi (anejo)
• Rommi (gran anejo)
• Islay-viski
• Viski
• Gin (Beefeater)
• Brandy
• Vermutti (makea)
• Sherry (kuiva)
• Sherry (kerma)
• Sherry (oloroso)
• Marsala
• Portviini (LBV)
• Portviini (Tawny)
• Portviini (vintage)
• Portviini (Ruby)
• Portviini (vaalea)
• Madeira
• Vadelmalikööri
• Mansikkalikööri
• Appelsiinilikööri (cointreau)
• Appelsiinilikööri (triple sec)

Lisäksi toki punaviinit, valkoviinit ja kuohuviinit. Pakastimen kyljissä on nyt noin 170 etikettiä, ikkunalaudalla odottamassa käsittelyä 30 pulloa, painossa odottamassa kirjoittamista parikymmentä.

• * Rosepippuri
• * Mustapippuri
• * Viherpippuri
• Valkopippuri
• Cayennepippuri
• * Chili & Lime
• * Mango & Curry
• * Wasabi & Seesami
• Garam Masala
• * Chili explosion (chilejä, paprikaa, pippuria, tomaattia)
• Seafood & Fish
• Pasta Rossa
• * Sitruunapippuri
• Viispippuri (mustapippuri, korianteri, rosepippuri, valkopippuri, maustepippuri, viherpippuri)
• * Sitruunapippuri & tilli
• Savustettu suola
• * Karkea merisuola
• * Hieno merisuola
• * Sokeri
• * Hieno sokeri
• * Vaniljasokeri
• * Fariinisokeri
• Tomusokeri
• Vaalea siirappi
• Raesokeri
• Sinapinsiemen
• * Rosmariini
• * Kuivattu tilli
• * Basilika
• Jauhettu paprika
• Cajunmauste
• * Curry
• Kurkuma
• Jauhettu chili
• Inkivääri
• * Laakerinlehdet
• * Timjami
• Piparminttuöljy
• Kardemumma
• Kaneli
• Kookoshiutaleet
• * Kanaliemikuutiot
• * Kasvisliemikuutiot
• * Lihaliemikuutiot
• Kalaliemikuutiot
• * Seesamiöljy
• * Oliiviöljy
• * Rypsiöljy
• * Sherryviinietikka
• * Balsamiviinietikka
• Valkoviinietikka
• Punaviinietikka
• * Sitruunamehu
• * Väkevä sitruunamehu
• * Limemehu
• * Soija
• * Teriyaki
• Osterikastike
• Maissijauho
• Tattarijauho
• * Korppujauhoja
• Kaurahiutaleet
• * Vehnäjauhot
• * Maissitärkkelys
• Pizzajauho
• Sämpyläjauho
• * Ruisjauho
• Couscous
• Soijarouhe
• * Risottoriisi
• * Riisi
• * Jasminiriisi
• * Basmatiriisi
• * Puuroriisi
• * Makaroni
• * Spagetti
• Seesaminsiemeniä
• Kikherneitä

• Postinumeroittain
  • Myytyjen talojen keskineliöhinta
  • Koulutusasteet
  • Ikäjakaumat
  • Asumismuodot (omistus-/vuokra-)
  • Sukupuoli
  • Ammatti
  • Toiminta (palkansaaja, yrittäjä, työtön, lapsi, opiskelija, eläkeläinen, kotiäiti, muut)
  • Asukasmäärä
  • Pinta-ala
• Mielivaltaisia reittejä julkisella liikenteellä
• Kauppojen (S-kaupat, K-kaupat, lähikaupat (siwa, valintatalo) ja lidlit) sijainnit
• Alkojen sijainnit
• Ravintoloiden sijainnit ja tiedot

Esim. matka-aika Futuricen toimistolle ja matka-aika lähimpään alkoon on jo olemassa. Aika lähimpään kauppaan on työn alla.

Mitä muuta noista tiedoista kannattaisi generoida, ja miten? Tai mitä muuta (relevanttia) tietoa on saatavilla internetistä?

Miksi uskonnon näkemyksiä tukemaan muokattu hakukone on erittäin huono idea? Suomesta katsottuna kaukaa haettu esimerkki on esimerkiksi Kiinasta taivaallisen rauhan aukion mielenosoitukset vuonna 1989. Kiinassa hallitus on valinnut, mitä kansalaiset asiasta tietävät. Vain harva tietää koko asiasta mitään.

Aina voi väittää, että keskimäärinen tietokoneen käyttäjä osaa kyllä valikoida mitä uskoo ja etsiä tietoa hakukoneen ulkopuoleltakin, mutta realisti tietää, että vain pieni vähemmistö tekee niin. Nytkin kuulee paljon “asia on niin, google (tai mikä hyvänsä muu hakukone) sanoi niin”. Jos hakukone (eli “internet”) sanoo, että jokin asia on paha tai jotain asiaa ei ole olemassa, enemmistö uskoo ajattelematta enempää.

Ei ole hyvä, jos vahvan uskonnon edustajat – oli uskonto sitten islam, buddhalaisuus, hindut tai kristinusko – radikalisoituvat, kun faktoja tarjoillaan yksipuolisesti.

Nykyisestä asunnosta (hitusen alle vuosi) on 174 merkintää 40 eri vieraalta 82:lta päivältä. Joka 4,5 päivä käynyt vieraita, keskimäärin ~2 kerralla. 47 vierailua on ollut yksittäinen ihminen. Tosin jonkun verran on unohtunut törkkiä lähteviä ihmisiä vieraskirjalla, varsinkin alkupuolella.

Edellisessä (pienemmässä) asunnossa – siinäkin noin vuosi – kovin paljon vaatimattomampaa, 61 merkintää 25:ltä päivältä. Tosin ero selittyy suurimmaksi osaksi sillä, että silloin ei vielä käytetty ollenkaan aktiivisesti vieraskirjaa, joten hyvin merkittävä osa merkinnöistä puuttuu.

Mukava että täällä on käynyt ihmisiä, sama jatkukoon.

Ongelma on varsin hyvin tunnettu: tavalliselle käyttäjälle annetaan tarpeellisina/pakollisina ohjeistuksina niin paljon erilaisia asioita, että kukaan ei muista kaikkea. Koska ei voida olettaa asioiden ymmärtämistä (“miten toimii HTTP” (“mikä on HTTP”), “mikä on DNS” jne.), tarvitaan sääntöjä, joita noudattamalla voi ainakin valtaosan ajasta selvitä ongelmitta. Joskus oli “jos osoitepalkissa lukee https, kaikki on hyvin”. Pahikset alkoivat käyttää https-sertifikaatteja. “Jos osoitepalkissa lukee https ja paypal, kaikki on hyvin” (Paypalia käyttäessä), pahikset rekisteröivät vaikkapa domainin trusted.com ja linkittivät osoitteeseen https://paypal.trusted.com/ . Osoitepalkissa näkyi https, paypal ja lukon kuva, jonka takaa löytyy info siitä, että SSL-sertifikaatti on aivan kunnossa.

Surullinen totuus: en itse osaa ehdottaa mitään ratkaisua asiaan, niin kauan kuin Internet pysyy avoimena. Paremmalla käyttöliittymäsuunnittelulla (ja paremmilla käyttöjärjestelmillä ja paremmalla ohjelmoinnilla ja paremmalla laadunvalvonnalla ja paremmalla testauksella ja …) voi siirtää osaa ongelmista hieman eteenpäin, mutta vain vähän. Ratkaisu olisi esimerkiksi luotettava autentikointi internetissä: kukaan ei voi pitää palvelinta, jos ei ensin rekisteröi sitä hallitukselle tai vaikkapa Verisignille, joka ei ikinä tekisi mitään väärää tai pahaa, ja toimisi aina oikein. Ja oikeus pitää verkkosivua voitaisiin helposti poistaa, ja käyttöehtojen noudattamista valvottaisiin. Tervetuloa poliisivaltioon, jossa sensuuri on voimissaan vaikkapa lapsipornofiltterinä, jonne päätymisestä valittaminenkin on tuskan takana.

Mahdollisesti paras löytö oli maatalousministeriön järjestämä ilmainen viininmaistelu. Saatavilla oli iso valikoima viinejä kolmelta alueelta: Vinho Verdestä, Alentejosta ja Bairradasta (12,14 ja 20 kartalla). Yhdellä kertaa sai maistaa neljää viiniä, kahdestaan käydessä sai kahdella kerralla näppärästi 16 eri viiniä. Lähinnä oli melko erikoisia viinejä, mitään ei jäänyt mieleen erityisen positiivisena.

Jos aikoo tehdä vain yhden asian Lissabonissa, kannattaa mennä ratikalla (28e tai 12e). En olisi uskonut, että ratikalla pääsee sellaisia mäkiä.

Muita käymisen arvoisia paikkoja oli mm. Oseanaario (oceanarium, merimaailma, miten ikinä kannattaisikaan kirjoittaa), Bélem (sunnuntaisin 10-14 kaikkialle ilmainen sisäänpääsy) ja Hard Rock Cafe (vain hyvässä seurassa).

Nyt on vuosi 2010, mutta neljä vuotta sitten oli iso säätö, jossa Paypal lupasi parantaa tiedotusta ja valitusten käsittelyä. Sitä ennen Paypal oli huonossa maineessa kohtuullisen pienestä määrästä absurdeja tapauksia, joissa ihmisiä tippui mielivaltaisesti limboon, josta rahoja ei saanut takaisin.

Nyt kun etsii internetistä esim. “paypal froze my account”, löytyy mainioita sivustoja, jotka näyttävät ulkonäkönsä puolesta lähinnä huijaukselta: esimerkiksi tämä, tämä ja tämä. Kaikki on rekisteröity anonymisointipalvelun kautta, ja kaikki tarjoavat tätä hyvinkin vakuuttavan näköistä maksunvälityspalvelua “hyväksi vaihtoehdoksi”. Kaikilla on vaikka muille jakaa samanlaisia huonolla englannilla kirjoitettuja “tein kaiken oikein mutta rahani vietiin”-juttuja, joiden todenperäisyyttä on mahdoton varmistaa mitenkään.

Selvästi kilpailijan pystyttämien sivujen lisäksi löytyi esimerkiksi consumeraffairs.comin listauksia Paypaliin liittyvistä valituksista. Heti ensimmäisenä on huikea tarina, joka nyt vaan on pakko pasteta kokonaan:

My son sold his PS2 game system to a person in Nigeria, the transaction went through PayPal. I was very skeptical but when PayPal sent me a e-mail stating they had the money and needed a tracking number to forward it into my account I mailed off the package. I gave them the tracking number and was told I’d have the money in 24 hrs. It was not there. When I called them I was told the money had never been placed into any account including theirs. I contacted the buyer and realized I was scammed. I blame PayPal since they informed me they already had the money. It seems PayPal’s policy is somewhat different from what they’re telling you in their emails to you. Don’t use this disservice!

Lopputuloshan ei ole mitenkään hauska (menetti PS2:n eikä saanut rahoja), mutta tarina on kyllä hauska. c’moon, nigerialainen haluaa ostaa PS2:n. “Paypal” ilmoittaa sähköpostilla ja pyytää postin seurantanumeron. Myyjä uskoi kaiken mitä sähköpostilla saapui, eikä vaivautunut käyttämään vaikkapa viittä minuuttia Paypalin infojen lukemiseen ja tietojen tarkistamiseen (paypalissa kaikki odottavatkin maksut näkyvät tilin tiedoissa). Tosin Playstation 2:n hinnat liikkuvat 40$ tienoilla, joten menetyskään ei ole valtava. Muutenkin ylläolevasta listauksesta löytyvistä tarinoista iso osa on ainakin osittain aivan roskaa.

I sold and mailed over 20 items in quick succession when PayPal imposed an account limitation without any prior warning or attempt to contact me with their concerns.

Ongelma on dokumentoitu ja perusteltu. Toki varoitus voisi olla kiva, mutta “quick succession” (raja 1700£ = 2000€) voi korujen kanssa olla varsin nopeasti.

I have been using PayPal to collect payment for a home business for 15 years now.

Umm, ainakin Wikipedian mukaan Paypal on ollut olemassa vuodesta 2000, ja sen edeltäjätkin vuodesta 1998 ja 1999.

Ei löytynyt kauheasti mitään mielenkiintoista, yhteensä 6000 etsintäkuulutusta ei oikein riittänyt aineistoksi mihinkään järkevään tilastolliseen analyysiin, kun kovin monesta maasta oli vain yksittäisiä, ja monessa luokassa oli vain kymmeniä kuulutuksia. Mutta paljon tuli näppäiltyä, ja CIA World Factbook osoitti taas mukavuutensa.

Piwikistä kopioitu multimedia-flash-härpäke integroitui yllättävän nätisti kaikkeen.

Kuulemma absurdein kommentti työnantajalta oli

Huomasin että tuossa työsopimuksessa on kirjattu irtisanomisajaksi yksi kuukausi, joten kun irtisanoin kuukausi sitten niin et ole enää töissä

Hei hetkinen, irtisanominen voi tapahtua vain toisen osapuolen tietoon saatetulla ilmoituksella. Ja hei, työsopimuslain 7. luku: työsopimuksen irtisanomisperusteet.

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä.

Työntekijän voi irtisanoa taloudellisin tai tuotannollisin syin: samalla ei kuitenkaan voi palkata uutta työntekijää samaan tehtävään. Toinen vaihtoehto on henkilökohtaiset syyt, käytännössä työsuhteen velvoitteiden vakava rikkominen. Työntekijää ei kuitenkaan saa irtisanoa henkilökohtaisin syin, jos ei ole annettu varoitusta ja mahdollisuutta korjata ongelmaa. Kolmas vaihtoehto on työsuhteen purkaminen, johon tarvitaan hyvin poikkeukselliset syyt: työntekijä on pahoinpidellyt tai vaarantanut välinpitämättömyydellään työturvallisuutta niin vakavasti, että ei voida enää kohtuudella pitää töissä tai siirtää toisiin tehtäviin.

Suomessa oli vuonna 2008 320952 yritystä, niistä 94,4% työllisti enintään yhdeksän ihmistä. Olisi mukava tietää, kuinka monessa oli vain yksi (tai kaksi, jos aviopuoliso työskentelee samassa yrityksessä) työntekijää. Määrää miettiessä ei ole yllättävää, että monenlaista soheltajaa mahtuu mukaan. Hauska random-fakta: kirjanpidossa mokaamisesta/väärentämisestä/vääristelystä tunnetaan vain rikos, ei lievempää rikettä.

Valokuvatessa on kiva tietää, mistä suunnasta aurinko tulee paistamaan tiettynä päivänä tiettyyn aikaan, koska alkaa hämärtyä, mihin kohtaan aurinko laskee (välillä on paikkoja, joissa haluaa tähdätä auringon tiettyyn kohtaan) ja koska tulee täysin pimeää auringon valosta (yökuvaus).

asioita, jotka tapahtui ja joita joiden ois pitänyt olla aivan erilail
minä olen varma, että kaiken ois korjata voinut
ja korjata voinut ja korjata voinut

Monessa työpaikkailmoituksessa näkyy vaatimuksissa kohta “Can do attitude”. On jotenkin outoa oikeasti tajuta, miten valtavia eroja ihmisten välillä on. Osan asenne on “voi tehdä, selvitetään miten”, osa vaipuu heti epätoivoon, “en tiedä, ei onnistu”.

“Can do” on asenne, jolla on paha tapa kadota – yrittelijäisyys katoaa kun vaipuu rutiineihin ja uskoo tietävänsä asiasta riittävän paljon. Aikaisemmin oli vaikea käsittää ihmisiä, jotka eivät jaksa yrittää – nyt sellaisia ihmisiä huomaa ympäriltään paljonkin.

Zen Cáfen Talo kertoo siitä, miten nainen on jättänyt ja vienyt tavaransa mukanaan talosta. Sekin (yhdessä eläminen ja oleminen) on asia, jossa monia asioita voi korjata, jos molemmat haluavat yrittää – ja ei mitään jos jompikumpi ei halua.

• Kerro lyhyesti itsestäsi, kuka olet ja mitä osaat
• Miksi juuri sinut pitäisi valita?
• Kerro itsestäsi viisi huonoa ja viisi hyvää puolta
• Mikä sinua motivoi työssä? (*Wink*: palkka ei ole kovin hyvä vastaus)
• Mikä on palkkatoiveesi? Mihin toiveesi perustuu? (Perustele, miksi sinulle pitäisi maksaa niin paljon)
• Mikä on suurin saavutuksesi työelämässä? Mikä on suurin saavutuksesi elämässä ylipäänsä?
• Miten haluat kehittyä?
• Miten opit?
• Missä olet hyvä? Miten se näkyy? (esim. “omaksun tietoa nopeasti” – “miten näkyy, että se ei ole normaali tahti?”)
• Mitä harrastat?

Itse työnhakijoita haastatellessa huomaa, miten paljon väliä valmistautumisella on. Kertoo jotain, että työhaastatteluun tulija ei ole viitsinyt/jaksanut/tajunnut miettiä vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin, tai ei vain tule ajatelleeksi ikinä asioita ennenkuin on pakko.

Sulhanen on morsiamen oikealla puolella, jotta miekkakäsi jäi vapaaksi.

Myös bestmanin vanhin tehtävä on ollut huolehtia, ettei morsiamen suku ryöstä morsianta takaisin. Jännää on, että kirkossa sulhanen, bestman ja sulhasen suku ovat takaa katsottuna oikealla. Morsian ja morsiamen suku – nuo pahamaineiset morsiamen takaisin ryöstäjät – ovat kaikki porukalla vasemmalla.

Naiset ensin

Alunperin naiset olivat tykinruokaa, joka lähetettiin oviaukosta ensin, jos tilassa odotti salamurhaaja. Yhtäkkiä – tai ei kovin yhtäkkiä – nainen on se, jota on kunniakasta ja oikein suojella. Jossain vaiheessa feministit (?) päättivät, että unohdetaan tausta ja laitetaan miehet avaamaan ovia, karkottamaan hiiriä ja päästämään naiset ensin ovesta.

Jos työntekijöitä on

• >10 -> täytyy valita työsuojeluvaltuutettu
• >20 niin täytyy noudattaa yhteistoimintamenettelyä.
• >20 -> työsuojelutoimikunta
• >150 -> henkilöstön edustus hallintoon

Muita huomioita:

• Selvitys työturvallisuuden edistämisestä
• Jos työnhakijoilta/työntekijöitä pyydetään/edellytetään päihdetestejä, päihdeohjelma
• TES pitää olla saatavilla
• Luottamusmiehet/luottamusvaltuutetut
• Työsuojeluvaltuutetut
• Rekisteriselosteet
• Työterveyshuoltolaki -> muutokset YT-menettelyssä

• Olkahihna ja kahva, molemmat irrotettavia
• Voi nostaa sekä olkahihnasta että kahvasta ilman että vaaraa aueta – osassa laukuista kahva on kiinni läpässä, joten jos läppä ei ole kiinni, kaikki leviää pihalle
• Olkahihna ja kahva on pehmustettu kunnolla
• Olkahihnan päät pyörivät, joten kierteellä olevaa hihnaa ei tarvitse pyörittää olkapäällä
• Olkahihnassa on riittävästi säätövaraa
• Olkahihnan ja kahvan kinnityslenkit ja lukot metallia, ei muovia
• Sisäosa on kokonaan irrotettava – voi esim. putsata huomattavasti helpommin
• Tarrat ovat hyviä ja pitävät erittäin hyvin
• Sadesuoja pohjataskussa. Sadesuoja on kiinni tarralla, joten ei tipu mutta saa esim. pestyä fiksusti.
• Muistikorttipussi on värikoodattu (toinen puoli vihreä, toinen punainen)
• Pusseille (muistikortti, random-pussi, muu kama) on nauhat, joiden päässä pikalukko
• Laukun sivussa, takana ja päällä on tukevia lenkkejä, joihin voi kiinnittää asioita roikkumaan
• Väliseiniä on tarpeeksi paljon ja erikokoisina
• Väliseinät voi konffata vapaasti miten haluaa
• Sisältä pohja ja kansi pehmeää materiaalia, joka ei naarmuta
• Päällä oleva pika-aukon vetoketju on sadesuojattu
• Pohja on tukevaa kangasta, joka ilmeisesti myös pitää vettä/kosteutta ilman sadesuojaakin hyvin
• Edessä on vain pieni huomaamaton logo, mallimerkinnät jne. ovat pienellä selän puolella
• Kaikki tehty kestämään: olennaiset ompeleet vahvistettuja, pohjan vahvike jatkuu ylemmäs ja yhdistyy suoraan kantohihnojen lenkkeihin
• Riittävästi riittävän isoja pikkutaskuja pikkusälälle ja isommillekin asioille (esim. eeepc tai pokkarikokoinen kirja mahtuu etutaskuun).
• Vyötäröhihnalla saa pysymään fiksusti paikallaan, ja hihna saa helposti talteen omalla puolella olevaan taskuun.

Esimerkiksi Wikipediasta tekstin kopioiminen suoraan omaan paperiin tuntuu täysin hyväksyttävältä, koska Wikipedianhan kirjoittavat satunnaiset ihmiset, ja tieto on katsottavissa yleisesti tiedossa olevaksi.

Ah, niin monella tasolla väärin, ainakin omasta mielestäni. 1) Yliopistossa (collegessa) julkaisuja/harjoitustöitä/… kirjoittaessa kaikelle pitäisi olla lähde: oma kokeellinen tutkimus tai kirjallinen lähde, johon pitää viitata. 2) Se, että ei ole selkeää tekijää, ei tarkoita että ei pitäisi viitata. Puhelinhaastattelussakin saadun pohjalta kirjoitetussa pitää viitata puhelinkeskusteluun. Tosin ehkä jenkeillä on viittauksiinkin erilaisia sääntöjä. Ei viittauksissa ideana ole vain antaa kunniaa tekijälle, vaan myös kertoa, mistä asia on peräisin. Tieteellisten julkaisuiden vakuuttavuus ja luotettavuus perustuu nimenomaan siihen, että asiat voidaan tarkistaa ja kokeelliset osat voi toistaa.

Juttelin Toijalasta Helsinkiin tullessa junassa 84-vuotiaan varsin hyväkuntoisen veteraanin kanssa. Oli lähdössä seuraavana päivänä (eli eilen) kohti Rovaniemeä vaimonsa kanssa omalla autolla, ja sieltä vaeltamaan kahdessa viikossa 150 kilometrin matkan, kuten joka vuosi. Ehkä mielenkiintoisempaa oli kuitenkin hänenkin havaintonsa siitä, miten kaikessa rytmi on kiihtynyt valtavasti: ennen yritysten toimintaa suunniteltiin kymmenissä vuosissa, vähintään ehkä viiden vuoden sykleissä, nyt helposti vain neljännesvuosissa. Sama yleistyy isompiinkin asioihin: kokonaiseen ajatusmaailman muuttumiseen – mikä on yksityistä (vrt. facebook), miten tieto unohtuu (tieto ei katoa internetistä), mitä ja miten helposti tietoa on saatavilla, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei, mistä pitää välittää – ei enää kulu sukupolvia, vaan kymmenessäkin vuodessa ehtii muuttua valtavasti. Aikoinaan vallankumous saattoi muuttaa paljon, mutta sen jälkeen oli kymmeniä tai satakin vuotta hyvin tasaista ja rauhallista.

Esimerkiksi elektroniikan rakentelusta ja saamisesta oikeasti käyttöön ja toimimaan ei tunnu olevan tietoa. “Tuohan on ihan simppeliä tehdä, mitä ihmeellistä siinä on” on kovin yleinen lausahdus, kun mietitään, mitä saa kaupasta ja ekstrapoloidaan siitä. Esimerkiksi lämpötilojen mittaaminen on helppoa (ostaa kaupasta lämpömittareita), mutta tietojen saaminen luotettavasti koneelle monesta paikasta ympäri asuntoa on jo huomattavasti hankalampaa (tai huomattavan kallista, jos ostaa sopivia laitteita kaupasta).

Sama pätee hyvinkin ohjelmointiin, valmiit (kaupalliset/ilmaiset) softat tekevät monia asioita, mutta vain tietyllä tavalla. Samoin kerran yhdessä paikassa toimivien hienojen demojen tekeminen on helppoa, mutta jatkuvasti erilaisissa paikoissa käytettävät jo huomattavasti hankalampi asia.

On hassua tajuta tekevänsä asioita, joita aikanaan piti täysin saavuttamattomina. Ensin ei ollut mitään mahdollisuuksia tehdä, sitten kuvitteli osaavansa, epäonnistui ja kyllästyi ja sitten tullaan nykyhetkeen.

Esimerkiksi olin kirjoittanut järjestelmästä, joka kertoo kotona lämpötilat, ovien (ulko-ovi, jääkaappi, pakastin jne.) tilan ja ilmanlaadun näppärästi seinällä olevalla näytöllä. Sattumalta rakentelin jonkin aikaa sitten eteisen seinälle näytön (vanha versio), joka kertoo samoja tietoja ja paljon muutakin, mitä en osannut aikanaan kuvitella: syntymä- ja juhlapäivät, sään, sääennusteet, bussiaikataulut ja uutiset. Ympäri asuntoa on jeenodeja, jotka lähettävät langattomasti sensorien tietoja. Hankin hiilidioksidi-, savu-, häkä- ja pölysensorit, eikä minkään käyttäminen ole ollut ongelma. Kasvien kosteusmittaus on työn alla.

Samoin koneen kauko-ohjaaminen (musiikki ja näyttö pois päältä kun lähtee ulos) oli utopiaa silloin, arkipäiväistä ja helposti toteutettavaa nykyään. Perspektiivinä kannattaa muistaa, että kymmenen vuotta sitten oli vuosi 2000. Tietokoneella musiikin kuunteleminen oli outo juttu (mikä nettikauppa?), Windows 2000 julkaistiin, Red Alert 2 julkaistiin, IT-kupla puhkesi, internet-yhteyttä ei ollut läheskään kaikilla (tai käytössä oli modeemi), 1GHz prosessori oli iso juttu, ja 256MB muistia oli valtavasti.

On outoa huomata, miten vanhat unelmat, haaveet ja visiot päätyvät todeksi omalla työllä ja yrittämisellä. Visiot joita piti utopistisina ovat arkipäiväisiä. Ja lisäksi ylimääräinen raha toki auttaa asiassa, mutta ei yksinään riitä. Opetus: on tärkeää visioida ja kirjoittaa ylös ajatuksia, jälkikäteen lukeminen ja miettiminen on hyvin opettavaista. Saa nähdä, mitä kaikkea kymmenen vuoden päästä on ja tapahtuu.

Tulin katsoneeksi piwikin (suosittelen, näppärä vaihtoehto google analyticsille) tilastoja. Viikon ajanjaksolta blogissa kävijöiden määrä on tippunut kahdessa kuukaudessa n. 400:sta alle sataan. Asiaan vaikuttanee tekstien vanheneminen.

Kuten otsikosta voi arvata, itselleni iso osa tekstin syntymisestä on visiota, ei esimerkiksi ajan puutetta tai kirjoitettavien juttujen vähyyttä. Paljon asioita on mielessä, mutta ilman hyvää visiota siitä millainen tekstistä tulee ei ole, joten on turha yrittää kirjoittaa. Parhaassa vaiheessa uudet postaukset päätyivät jonoon viikon tai kahden päähän, kun postauksia kertyi nopeammin kuin aikaa kului, eikä samana päivänä viitsinyt postata montaa.

Kannattaa lukea Paul Grahamin esseitä (englanniksi).

Jännä juttu: Afganistanissa sotatoimien rajoittaminen ja vähentäminen on vähentänyt myös kapinallisten iskuja. Ehkä, ehkä siellä (osa) kapinallisista sotiikin vain puolustautuakseen eikä sotimisen ilosta.

Kolmas jännä juttu: Afganistania on yritetty moneen kertaan valloittaa kukistamalla paikalliset heimot. Ilmeisesti (vähän ristiriitaista tietoa) valtaaminen ei ole ikinä onnistunut. Britit sopivat hoitavansa ulkopolitiikan, mutta epäonnistuivat valtaamisessa. Neuvostoliitto sai YAA-sopimuksen mutta hävisi taistelut.

Neljäs jännä juttu: Afganistanin oopiumin tuotanto kasvoi valtavasti hyökkäyksen jälkeen. Talebanit olivat kieltäneet oopiumin kasvattamisen (kuten monta muutakin asiaa). Jonkin uutisen mukaan Afganistanin oopium tappaa noin 100000 ihmistä vuosittain. Mutta saavatpa jenkit taistella mineraalivarojen ahmimiseksi. Scott Adamskin näppäili asiasta aikaisemmin ihan hauskasti.

Muuta sanottavaa ei taidakaan olla kauheasti. En kirjoita elokuvista pahemmin, koska en itse pidä elokuva-arvosteluita ollenkaan hyödyllisinä. Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön (elokuvasta kirjoittamisesta, ei hyödyllisyydestä).

Inception oli koukuttava kokemus. Christopher Nolan osasi asiansa, eikä tapahtumia puuttunut. Elokuva oli toimiva ja mukavan monimutkainen. Lisäksi sopivan moni mielenkiintoinen ja elokuvan kannalta olennainen asia jäi auki mietittäväksi itse.

Saatoin olla liian väsynyt katsoessa (03-04 nukkumaan ja ~09 jälkeen vain lyhyitä torkkumisia, joten univelkaa kertyi viikonloppuna). Muutamalle kohdalle repesi väistämättä, mutta komediaksi elokuvaa ei voisi missään nimessä luokitella (luojan kiitos). Toimintaa oli sopivasti, mutta varsinaisesti toimintaelokuvakaan ei ole oikea luokitus. Välillä yksittäiset kohtaukset olivat pitkästyttäviä, mutta muiden kommenttien perusteella vain minun mielestäni.

Photographs.

Olinpa tässä reilaamassa kaksi viikkoa (viisitoista päivää).

• 10 kaupunkia: Berliini, Wien, Venetsia, Rooma, Bern, Frankfurt, Köln, Utrecht, Amsterdam, Dublin. Lisäksi pikaisesti (pari tuntia) Lontoossa ja Holyheadissa
• Junalla 4300km, ~64h
• Junalippujen hinta ilman interrail-lippua: 860€
• Rahaa yhteensä: 1420€ (sisältäen kaiken, myös lennot ja reilauslipun)
• Hukattuja tavaroita: 0, kaikki vakuutettuja täysarvosta
• Keskilämpötila: 24,7°C, suhteellinen ilmankosteus: 55%
• Maksimilämpötila: 34,2°C, suhteellinen ilmankosteus: 76% (Wien)

Muilta reilaajilta oppi hyvin tehokkaasti, että rahaa kannattaa varata riittävästi. Itselläni sitä oli sopivasti, mutta osa esimerkiksi söi pelkkää leipää lounaaksi, kun rahaa piti säästellä hieman liikaa. Itse olisin voinut säästää muutaman kympin ostamalla halvemman reilauspassin (10 matkapäivää 22 päivän sisällä). Jos paluulennon ja matkat Hollannista Iso-Britanniaan ja sieltä Irlantiin olisi varannut aikaisemmin, olisi säästänyt melko paljon (ehkä noin 150€). Graafissa “General” sisältää lennot ja reilausliput, “Market” ruokakaupoista/kioskeista ostetut.

• 10 cities: Berlin, Vienna, Venezia, Rome, Bern, Frankfurt, Cologne, Utrecht, Amsterdam, Dublin. Also briefly (few hours) in London and Holyhead
• Trains: 4300km, ~64h
• Price of train tickets without interrail ticket: 860€
• Total money spent: 1420€ (including everything, also flights and interrail ticket)
• Lost items: 0, insurance coverage: 100%
• Average temperature: 24,7°C, relative humidity: 55%
• Max temperature: 34,2°C, relative humidity: 76% (In Vienna)

Pitkää (ja epätäydellistä) ongelmalistaa ei ole vaikea kasata äkkiä:

• Kallis (nykyään ~500€, julkaistessa ~600€, iPhone ~450€)
• Iso (paksu)
• Huono akkukesto (lisäksi mysteerisiä bugeja, jotka syövät akun puolessa päivässä)
• Käyttöjärjestelmän toimivuus ja käyttöliittymä on vieläkin (puoli vuotta julkaisun jälkeen) työn alla
• Ohjelmia on saatavilla huonosti (toki unix-ohjelmat toimivat, mutta esim. pelejä; olemassaolevien löytäminenkin on vaikeaa)
• Ovi Store on uskomattoman huonosti toteutettu (eikä edes ollut alkuperäisessä softassa mukana, vasta muutamaa kuukautta myöhemmin isossa päivityksessä)
• Käyttöjärjestelmän päivittäminen on tuskaa (ilman uudelleenasennusta päivittäminen onnistuu kun poistaa riittävästi ohjelmia, hirveä säätö)
• Kamera on hidas (käynnistyy n. 8 sekuntia, kuvan ottamisessa ~sekunnin viive)
• Kovin ärsyttäviä puutteita, esim. sähköpostien hälytyksiä (piippaus/värinä) ei voi ottaa pois
• Moniajo on mukava, mutta usein aivan liian laginen
• Ovi Maps (karttaohjelma) käynnistyy reilut puolisen minuuttia (+GPS:n vaatima aika). Tuntuu aika pitkältä kun odottelee tietoa, mihin suuntaan kääntyä.
• Paljon kummallisia bugeja, esim. puhelun katkaiseminen väärään aikaan jättää näytön kääntyneeksi 90 astetta, vain reboot korjaa (korjattu PR1.2:ssa alle viikko sitten, puoli vuotta julkaisun jälkeen)
• Selain kaatuilee
• Satunnaisesti kaatuu ja ei enää vastaanota puheluita (eikä voi soittaa) ennen uudelleenkäynnistystä

Ei liene yllättävää että

Tukevaa, näppäimistöllä ja kosketusnäytöllä varustettua laitetta ovat hankkineet lähinnä it-alan asiantuntijat [...]

Jäätelön myynti lisää seksuaalirikoksia, jäätelön myynti pitää kieltää.

Ei “jäätelöä myydään kuumilla kesäsäillä, kuumuus vähentää vaatetusta, …”.

Nerokasta uutisointia: Sairaanhoitajien palkoilla yhteys potilaiden sydäntautikuolleisuuteen. Juttu alkaa:

Sydäntaudeista kärsivillä on kaikki syy toivoa sairaanhoitajille tasa-arvoisempia palkkoja.

Toki myöhemmin selitetään, että ongelmana on palkkaerot julkisen ja yksityisen alan välillä. Paremmat palkat houkuttelevat osaavimmat ihmiset. Ja toki yksityisellä puolella tuntuu olevan julkista alaa kovempi motivaatio olla mahdollisimman tehokas ja hyvä. Kun on kilpailua, asiakkaat ja rahoitus vähenee kovasti virheistä.

Jutun olisi voinut otsikoida esim. “Korkeammat palkat houkuttelevat osaavimmat ihmiset” (ylläri) ja aloittaa “Sydäntaudeista kärsivillä on kaikki syy toivoa pääsevänsä yksityiseen sairaalaan hoitoon.” Miksi, oi miksi ‘laatulehtienkin’ pitää kirjoittaa uutisensa huomionhakuiseksi roskaksi?

Mielenterveyden keskusliitto on huolissaan siitä, että Kela on asettanut ehtoja nuorten kuntoutuspsykoterapialle.

Kela on myös vaatinut nuorten suostuvan useamman lääkkeen kokeiluun.

Ok. Kyse voi olla erikoistapauksista joissa lääkäri on suositellut ehdottomasti lääkitystä ja potilaat ovat kieltäytyneet, ja uutisen kirjoittaja on halunnut herättää lukijoiden sympatiat kirjoittamalla uutisen epämääräisesti.

Tai sitten lääkefirmat ovat luvanneet Kelan virkamiehille mukavia lahjoja jos lääkkeiden menekki vähän kasvaa.

Savoyssa saatiin olla pitkään kahdestaan, arki-illat eivät kai ole ruuhkaisimpia. Oli hauska kun oli noin viisi (?) tarjoilijaa kahdelle ruokailijalle, myöhemmin sama määrä yhteensä yhdeksälle ruokailijalle. Palvelu oli mainiota, oikea pianisti soittamassa, ruoka hyvää. Lammastartaria ja ankkaa voi suositella. Ainoa täysin naurettava ja hölmö asia oli eteispalvelumaksu, 2,5€/henkilö. Mitä hittoa, pari prosenttia lisähintaa, ihan vain ärsyttämään.

Chez Dominiquessa oli yhdeksän ruokalajin Thank you Iceland -menu (kiitos Islannille, jotain hyötyäkin tulivuoresta). Ei valittamista, ja hintakin oli oikein kohdallaan.

Hauska on, että tällä viikolla on tullut jo nyt oltua yhden pitkän työpäivän verran ravintoloissa. Seuraavana lienee syytä pitää taukoa hienommin ulkona syömisestä, ja voisi vaikkapa ostaa uuden puvun. Edellinen on nyt kahdeksan vuotta vanha.

Sekä poliisi että verohallinnon edustajat vakuuttelevat kiireesti, että kyse ei ole tietomurrosta. Jokin melko vakava vika järjestelmässä on, kun huijarit ovat saaneet huijattua ‘isoja summia’. Ehkäpä pelkkä nimi ja sosiaaliturvatunnus ei ole riittävän vahva tunnistautuminen.

Trendinä on ollut jo pitkään, että tekniikka ei enää ole läheskään aina heikoin lenkki – käyttäjä on. Tietokoneita (ja tietojärjestelmiä) ei käytä järjestelmien tekijät, vaan tavalliset ihmiset ja ammattilaiset, jotka eivät ymmärrä tai joita ei kiinnosta riittävästi. Suuri osa viruksista ja haittaohjelmista leviää, koska ihmiset painavat “Kyllä” kysymykseen, jota ei ymmärretä (“Ohjelman toimittajaa ei voida varmentaa. Älä asenna ohjelmaa, jos et luota ohjelman toimittajaan. Ohjelma voi vahingoittaa tietokonettasi. Haluatko varmasti asentaa ohjelman ‘PAINA KYLLÄ KYSYMYKSEEN.exe’?”). Kuitenkin julkisuudessa haukutaan yleensä vain tekniikkaa.

Asiaan liittyen Microsoft Researchin erittäin hyvä englanninkielinen tutkimus.