Puhelinpalvelussa ehkä paras mahdollinen kokemus: ihminen vastaa, ennenkuin puhelin on ehtinyt soimaan kertaakaan, ja on heti ajantasalla: tervehtii, eikä änkytä sitä, että puhelu yhdistyi jo. Ja osaa puhua ja kirjoittaa (koneella) samaan aikaan. Ja saa hoidettua asian oikeasti tehokkaasti.
Kun vertaa tilannetta esimerkiksi puhelinoperaattoreihin (luulisi, että puhelinfirma osaisi hoitaa puhelinasiat hyvin), jossa kaikki alkaa kuuntelemalla soittoääntä muutaman kerran, hyppimällä menusysteemissä sopivaan paikkaan, kuuntelemalla tiedotetta
Kaikki asiakaspalvelijamme ovat valitettavasti varattuja. Palvelemme teitä mahdollisimman pian.
ja rahisevaa viulunsoittoa vartin, kunnes mitään tietämätön asiakaspalvelija vastaa kyllästyneenä.
Hyvän ja nopean puhelinpalvelun pitäminen maksaa, mutta toisaalta samalla saa paljon ilmaista mainosta, ja huomattavasti tyytyväisempiä asiakkaita. Asiakaspalvelijoissakin pätee sama kuin esim. koodaajissa: sata huonoa ei ihmiselämässäkään saa aikaan samaa, mitä kolme loistavaa vuodessa. Ja huonoista ei niinkään välttämättä tule ihmiselämän mittaisella harjoittelulla loistavia. Palkkaamalla halpoja kokemattomia ihmisiä vastaamaan mekaanisesti puhelimeen toimii hyvin mekaanisiin yksinkertaisiin asioihin (“miten tämä puhelin käynnistetään”/”miksi minulle tuli liittymästäni lasku”/…), mutta jos asiakas tietää mitä haluaa, fiksu ja osaava asiakaspalvelija saa paljon nopeammin paljon enemmän aikaan, ja hankkii samalla uusia asiakkaita antamalla positiivista (implisiittistä) mainostusta.
UPS:lla oli vakuuttava puhelinpalvelu, ja UPS:lla pakettien lähettäminenkin on toiminut nautittavan hyvin.</ilmainen mainos> (YMMV)
Itse opiskelen yliopistossa varmaankin viidettä vuotta, enkä ole valmistumassa (di:ksi) vielä ainakaan pariin vuoteen. Kuuma puheenaihe tuntuu olevan se, miten tärkeää on valmistua nopeasti. Miksi se on niin vaikeaa käsittää?
Tähän mennessä kuulemani argumentit ovat pääasiassa supenneet muutamaan: “koska niin vaan kuuluu tehdä”, “koska ei veroista kuulu maksaa loputtomiin” ja “se on yhteiskunnan tarjoama investointi, josta saatava hyöty pitää maksimoida”.
Itse en enää käytä yhteiskunnan rahoja opiskeluun. Veroista maksetaan opiskelun kustannukset (palkat, yliopiston omien tilojen tilavuokrat), mutta kustannus on käytännössä sama nopeasti valmistuvalla tai pitkään opiskelevalla – suunnilleen sama määrä kursseja molemmille tulee. Ei kukaan istu minun takiani vuosia pidempään odottamassa. Opintotuki on yksi olennainen ero nopeasti valmistuvalla. Paitsi kun otetaan huomioon, että moni – myös itse – pitkään opiskelevista ei ehdi edes nostaa kaikkia tarjolla olevia opintotukia, kun kohtuullisen alhaiset opintotuen tulorajat pakottavat makselemaan takaisin.
Investoinnin maksimointikin on kovin outo argumentti. Koska tekee samalla töitä, valmistuu hitaammin, mutta silti tuntuu saavan huomattavasti enemmän irti opinnoista. On melko tärkeää ymmärtää, mitä oikeasti tarvitaan ja miksi jotkin typeränkin tuntuiset asiat ovat tärkeitä (ja miten turhaa osa opetettavasta asiasta on). Ei ole mitenkään tehokasta tunkea epämotivoituneille ihmisille tietoa, joka opetellaan ulkoa, että selvitään tentistä. Opiskelun ohessa töitä tehdessä tulee sama määrä työtunteja (karkeasti ottaen), vaikka osa tulee ennen valmistumista. Valmistuminen kun ei ole mikään maaginen tapahtuma, jonka jälkeen on jotenkin pätevämpi tai hyödyllisempi. Paitsi jos sattuisi haluamaan valtiolle töihin.
Jatkona edelliselle postaukselle listasin alkoholit joita löytyy kaapista. (Väkevillä) alkoholeilla tuntuu olevan hyvä tapa kertyä, kun kaikki säilyy pitkään ja kuluu hyvin hitaasti.
- Konjakki (VS)
- Hyvä vodka
- Halpa vodka
- Vaniljavodka
- Tequila
- Parempi tequila
- Rommi (vaalea)
- Rommi (anejo)
- Rommi (gran anejo)
- Islay-viski
- Viski
- Gin (Beefeater)
- Brandy
- Vermutti (makea)
- Sherry (kuiva)
- Sherry (kerma)
- Sherry (oloroso)
- Marsala
- Portviini (LBV)
- Portviini (Tawny)
- Portviini (vintage)
- Portviini (Ruby)
- Portviini (vaalea)
- Madeira
- Vadelmalikööri
- Mansikkalikööri
- Appelsiinilikööri (cointreau)
- Appelsiinilikööri (triple sec)
Lisäksi toki punaviinit, valkoviinit ja kuohuviinit. Pakastimen kyljissä on nyt noin 170 etikettiä, ikkunalaudalla odottamassa käsittelyä 30 pulloa, painossa odottamassa kirjoittamista parikymmentä.
Mielenkiinnosta aloin käydä läpi, mitä kaikkea perustarvikkeita keittiöön on kertynyt. Pois on jäänyt kaikki mitä ei hankita lisää kun loppuu, ja kaikki nopeasti kuluva (sipulit (salotti-, puna-, valko-, tavallinen), perunat, maito, leipä, voi jne.). Lista on lajiteltu pseudoryhmiin. Tähti (*) on summittaisesti niissä, joita käyttää (käytän) jotenkin muita säännöllisemmin (eli aika epämääräinen erottelu).
- * Rosepippuri
- * Mustapippuri
- * Viherpippuri
- Valkopippuri
- Cayennepippuri
- * Chili & Lime
- * Mango & Curry
- * Wasabi & Seesami
- Garam Masala
- * Chili explosion (chilejä, paprikaa, pippuria, tomaattia)
- Seafood & Fish
- Pasta Rossa
- * Sitruunapippuri
- Viispippuri (mustapippuri, korianteri, rosepippuri, valkopippuri, maustepippuri, viherpippuri)
- * Sitruunapippuri & tilli
- Savustettu suola
- * Karkea merisuola
- * Hieno merisuola
- * Sokeri
- * Hieno sokeri
- * Vaniljasokeri
- * Fariinisokeri
- Tomusokeri
- Vaalea siirappi
- Raesokeri
- Sinapinsiemen
- * Rosmariini
- * Kuivattu tilli
- * Basilika
- Jauhettu paprika
- Cajunmauste
- * Curry
- Kurkuma
- Jauhettu chili
- Inkivääri
- * Laakerinlehdet
- * Timjami
- Piparminttuöljy
- Kardemumma
- Kaneli
- Kookoshiutaleet
- * Kanaliemikuutiot
- * Kasvisliemikuutiot
- * Lihaliemikuutiot
- Kalaliemikuutiot
- * Seesamiöljy
- * Oliiviöljy
- * Rypsiöljy
- * Sherryviinietikka
- * Balsamiviinietikka
- Valkoviinietikka
- Punaviinietikka
- * Sitruunamehu
- * Väkevä sitruunamehu
- * Limemehu
- * Soija
- * Teriyaki
- Osterikastike
- Maissijauho
- Tattarijauho
- * Korppujauhoja
- Kaurahiutaleet
- * Vehnäjauhot
- * Maissitärkkelys
- Pizzajauho
- Sämpyläjauho
- * Ruisjauho
- Couscous
- Soijarouhe
- * Risottoriisi
- * Riisi
- * Jasminiriisi
- * Basmatiriisi
- * Puuroriisi
- * Makaroni
- * Spagetti
- Seesaminsiemeniä
- Kikherneitä